Pesänhoitajan kelpoisuus konkurssissa

Konkurssilaissa on säädetty konkurssimenettelystä, joka alkaa kun tuomioistuin asettaa maksukyvyttömän velallisen konkurssiin. Samalla
konkurssituomioistuimen on määrättävä konkurssipesään pesänhoitaja, jonka tehtävänä on muun muassa huolehtia konkurssivelallisen omaisuuden ja velvoitteiden selvittämisestä. Tuomioistuimen tehtävänä onkin valita pesänhoitaja konkurssin hakijan esityksen mukaisesti tai määrää tehtävään muun, konkurssilain yleiset kelpoisuusehdot täyttävä, esteetön henkilö.

Konkurssivelkojien intressien toteuttamiseksi määräysvalta velallisen varallisuudesta siirtyy kokonaan konkurssivelkojille, joita pesänhoitajan on tehtävänä avustaa. Konkurssipesän pesänhoitajat ovat usein konkurssiasioihin erikoistuneita asianajajia tai lakimiehiä.

Pesänhoitajan kelpoisuus vaatimukset

Pesänhoitajaksi saadaan määrätä suostumuksensa perusteella sellainen henkilö, jolla on tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus. Nämä ovat konkurssilain mukaisia yleisiä kelpoisuusedellytyksiä. Vaikka lähtökohtaisesti pesänhoitajan tehtävää hoitavat asianajajat, ei mitään erityistä koulutusta tehtävän vaatiman kyvyn, taidon ja kokemuksen saavuttamiseksi ole. Pesänhoitajan on lain mukaan muutoinkin oltava tehtävään sopiva. Kuitenkin esimerkiksi hallituksen esityksessä koskien konkurssilakia, esitetään, että julkisselvittäjänä toimisi asianajaja.

Konkurssilaissa mainitut kyvykkyys ja taito viittaavat osaltaan siihen, että pesänhoitajalla tulisi olla sopiva koulutus sekä kokemuksella hankittua ammattitaitoa
ja avustava henkilökunta tukenaan. Osaltaan pesän laatu ja laajuus vaikuttavat tarvittavan ammattitaidon riittävyyden arviointiin, eli vaikka henkilö yleisesti
täyttäisi lain edellytykset, tuomioistuimen tulisi harkita kyseisen pesänhoitotehtävän edellyttämää erityisosaamista. Eteen voi tulla tilanteita, joissa tuomioistuimella voi olla esimerkiksi konkurssihakemusta edeltäneen yrityssaneerauksen perusteella aihetta olettaa, että eteen tulee lukuisten eri perustein riitautettavaksi konkurssisaatavia tai että velallisen edustajat eivät ole keskenään samaa mieltä varojen jaosta. Tällaiset tilanteet saattavat vaatia pesänhoitajalta oikeudenkäyntitaitoja tai kykyä sovitteluun.

Pesänhoitajan esteellisyys

Pesänhoitajan esteellisyyden arvioinnin perustana toimii oikeuskirjallisuuden mukaan tuomarin esteellisyyssäännökset, joita oikeuskäytännön mukaan pidetään lähtökohtana pesänjakajan valitsemisessa.

Pesänhoitajalta vaaditaan ettei hänen riippumattomuutensa vaarannu, jolloin pesänhoitaja kykenee kohtelemaan velkojia tasapuolisesti ja muuten hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti. Esteellisyys vaarantuu tilanteissa, joissa pesänhoitaja on tai on ollut velkojan tai velallisen palveluksessa. Sen sijaan esimerkiksi toistuva esiintyminen tietyn velkojan ehdokkaana muissa konkurssipesissä ei tee henkilöstä esteellistä pesänhoitajan tehtävään.

Se, joka on suostunut pesänhoitajan tehtävään, on ilmoitettava tuomioistuimelle ne seikat, jotka voivat vaarantaa hänen tasapuolisuuttaan ja riippumattomuuttaan tai aiheuttaa perusteltuja epäilyksiä. Pesänhoitajan kelpoisuusvaatimukset koskevat myös tilapäistä pesänhoitajaa ja erityistä tehtävää varten määrättyä pesänhoitajaa. Kelpoisuusvaatimuksia kuitenkin tulkitaan tiukemmin varsinaisen pesänhoitajan kohdalla. Mikäli pesänhoitajan määräämisen jälkeen havaitaan, ettei pesänhoitaja täytä vaadittuja kelpoisuusedellytyksiä tai että hän on esteellinen laajemmin, on pesänhoitaja vapautettava tehtävästään.

Lähde §: konkurssilaki ja KKO 2011:31

Lue lisää konkurssista yleisesti.

Suomen Juristit Oy
03.08.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.