Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta.

Pesänselvitys toimenpiteenä

Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä ja se on voimassa niin kauan, kunnes kyseinen kuolinpesä tulee kokonaan jaetuksi. Kuolinpesä on siis olemassa perinnönjaon loppuun toimittamiseen saakka.

Ensivaiheessa kuolinpesä pitää selvittää. Kuolleen henkilön henkilökohtaisista omistuksista, veloista, oikeuksista ja velvollisuuksista tulee kuolinhetkestä alkaen kuolinpesän omistuksia, velkoja, oikeuksia ja velvollisuuksia.

Kuolinpesän selvittäminen, toisin sanoen pesänselvitys, tarkoittaa sitä, että kuolinpesän osakkaat ottavat ensinnä selkoa vainajan kuolinhetkistestä tilanteesta.

Kysymyksiä on paljon: Mitä omaisuutta vainajalla oli? Missä omaisuus on? Onko hänellä velkaa pankeissa? Onko velkoja yksityishenkilöille? Onko avoimia osamaksusopimuksia tai maksamattomia laskuja? Onko saatavia? Mitä velvoitteita omaisuuteen, kuten kiinteistöön, kenties liittyy? Minkä arvoista omaisuus on? Ketä kuolinpesään kuuluu? Onko tehty testamenttia tai avioehtosopimusta? Onko annettu ennakkoperintöjä tai lahjoja ennen kuolemaa? Onko henkivakuutusta tehty? Onko vuokrasopimus irtisanottu? Entä vakuutukset ja puhelinliittymät tai työnantaja? Jatkuuko kesken jäänyt yritystoiminta ja kuka sitä jatkaa? Miten työntekijöille käy?

Pesänselvitys siis tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tilanne selvitetään. Se on ikään kuin inventaario vainajan omaisuudesta, oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Samoin pesänselvityksessä otetaan selko myös kuolinpesässä ”äänioikeutta” käyttävistä ihmisistä eli osakkaista ja muista oikeudenomistajista sekä kootaan tieto perinnönjaon perusteista.

Pesänselvitys on osakkaiden edun mukaista tehdä hyvin.

Lue lisää pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävistä.

Lähde §: perintökaari

Suomen Juristit Oy
28.02.2017