Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta.
Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen sillä uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Poissaolokäsittelyn pitäminen ilman vastaajan suostumusta edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Poissaolokäsittely voi tulla kysymykseen esimerkiksi, kun kyse on tunnustetusta tai vähäisestä rikoksesta. Vastaaja saattaa myös pakoilla oikeudenkäyntiä.
Poissaolokäsittelyssä voidaan tuomita rikesakko, sakkorangaistus tai enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus ja enintään 10 000 euron menettämisseuraamus. Jos vastaajalla on ollut laillinen este, josta ilmoittaminen ei ole ollut ajoissa mahdollista, hänellä on oikeus saada asia uudestaan käsitellyksi. Vastaajan täytyy ilmoittaa tuomioistuimelle laillisesta esteestään 30 päivän kuluessa siitä, kun tieto rangaistuksesta tai menettämisseuraamuksesta on tavoittanut hänet. Asian uudelleen käsittely edellyttää laillista estettä, ja vastaajan täytyy näyttää sen olemassaolo toteen.
Vastaaja voi myös itse suostua poissaolokäsittelyyn (ROL 8:12). Tällöinkin on edellytyksenä, ettei vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ole tarpeen ja vastaaja on kutsuttu tuomioistuimeen sillä uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Kun vastaaja on antanut suostumuksensa, tuomittava rangaistus saa olla enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Vastaajan poissaolo ei muodosta estettä syytteen tai muun vaatimuksen hylkäämiselle. Syyte voidaan hylätä, vaikkei vastaaja olisi paikalla.
Eräänlainen poissaolokäsittely on myös rikosasian kirjallinen menettely.
Nopeaa apua lakiasioihin.
