Potilasvahinkoilmoitus on ilmoitus, joka tehdään, kun potilalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidossa henkilövahinko. Ilmoituksella voi hakea korvausta hoidossa tapahtuneesta vahingosta. Korvattavia vahinkoja ovat hoitovahinko, infektiovahinko, tapaturmavahinko, laitevahinko, palovahinko, lääkkeen toimittamisvahinko ja ns. kohtuuton vahinko.
Korvausta voi hakea kun hoidon on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitoa on vahinkoa aiheuttavasti voinut antaa esim. lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja.
Määräaika
Potilasvahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden sisällä siitä, kun potilas sai tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Vahingosta katsotaan yleensä tulleen tietoiseksi viimeistään silloin kun vahinkoseuraamus ilmenee. Määräajan jälkeen käsitellään ilmoituksia vain erityisistä syistä. Tällainen syy voi olla esim. mielenhäiriö tai tajuttomuus määräajan umpeutuessa. 10 vuotta on ehdoto takaraja.
Potilasvakuutuskeskus hankkii selvityksiä
Vahinkojen korvaamisesta päättää potilasvakuutuskeskus. Potilasvakuutuskeskus hankkii tarvittavat selvitykset. Keskus käsittelee asian viipymättä ja lähettää päätöksen potilaalle. Jos hän on tyytymätön siihen, hän voi pyytää potilasvakuutuskeskukselta oikaisua. Tällöin hänellä toki tulisi olla uusia perusteita. Potilas voi myös pyytää potilasvahinkolautakunnan suositusta; lautakunta ei kuitenkaan reagoi selvästi perusteettomiin pyyntöihin. Potilasvahinkolautakunta on itsenäinen potilasvahinkoasioita käsittelevä asiantuntijaelin. Potilasvahinkolautakunnan tehtävänä on antaa suositus potilasvahinkoasian ratkaisemiseksi, jos korvauksenhakija, Potilasvakuutuskeskus tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava sitä pyytää.
Potilasvahinkoilmoituksen tekoon voi pyytää apua lakimiehiltä. Jos potilasvahinkoasia ei etene toivotulla tavalla myös normaalin vahingonkorvauskanteen nostaminen käräjäoikeudessa on mahdollista. Tähän vaihtoehtoon sisältyy kuitenkin kuluriski.
Nopeaa apua lakiasioihin.
