Työrikoksissa ei voi aina suoraan sanoa, kuka organisaatiossa on vastuussa rikoksesta. Lakiin on otettu erillinen säännös vastuun kohdistumisesta.
Rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen kyseinen teko tai laiminlyönti on. Tätä vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä myös muuten hänen osuutensa tapahtuneen lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.
Ensinnäkin vastuun kohdentumisessa otetaan huomioon henkilön asema. Arvioinnissa on keskeistä henkilön todellinen asema ja sen tuomat tehtävät ja toimivaltuudet. Näin ollen esimerkiksi yhtiön toimitusjohtaja tai rekrytointivastaava ei ainoastaan asemansa puolesta ole vastuussa työrikoksesta.
Tehtävien ja toimivaltuuksien laajuus ja laatu liittyvät myös henkilön todelliseen asemaan organisaatiossa. Kysymys on siitä, onko rangaistava menettely kuulunut henkilön itsenäisiin tehtäviin ja toimivaltuuteen, vai onko ohjeistus tai määräys saatu muulta taholta.
Vastuun kohdentumista arvioidaan kuitenkin harvoin säännöksen perusteella. Säännöksessä mainitut asiat antavat kuitenkin suuntaviivoja asian arviointiin silloin, kun se ei ole muilla tavoin mahdollista.
Lue lisää työturvallisuusrikoksesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 14.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
