Milloin sopimusehtoa voidaan sovitella?

Vaikka ei olekaan olemassa mitään selvää ja yksiselitteistä kohtuullisen sopimuksen mallia, voidaan joitain sisällöllisiä lähtökohtia arvioinnille antaa. Sopimuksen sisäisen epätasapainoisuuden mittareina voidaan käyttää esimerkiksi suoritusten keskinäisen arvon vertailua tai vaikkapa markkinoilla tapahtuvaa vaihdantaa eli lähinnä sitä, mikä on tavanomaista ja yleensä käytäntönä. Mittapuuna kohtuusarvioinnissa voitaisiin käyttää myös lähialueita sääntelevää lainsäädäntöä. Jos näiden kriteerien avulla tarkasteltuna näyttää siltä, että suoritukset ovat epätasapainossa, saattaa sovittelu tulla kyseeseen. Nyt pitää vielä arvioida muiden kuin sopimuksen sisällöllisten seikkojen sovittelua puoltavaa vaikutusta.

Sopimuksen sisällöllisen kohtuuttomuuden lisäksi sovittelu edellyttää siis myös sitä, että sopimuksen ulkopuoliset seikat puoltavat sopimukseen puuttumista. Näitä seikkoja ovat sopimusosapuolten erityispiirteet ja olosuhteet sopimusta solmittaessa. Esimerkiksi, mitä heikompi osapuoli on taloudellisessa ja tiedollisessa mielessä, sitä helpommin sovittelu hänen hyväkseen tulee kyseeseen. Käytännössä sovitteluharkintaan vaikuttavat kaikki oikeustoimen tekemiseen liittyneet seikat. Jos mietit, onko tapauksessasi edellytyksiä sovittelulle, on asiasta syytä keskustella juristin kanssa.