Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen syyllistyneen poliisimiehen omasta poliisilaitoksesta. Menettelyillä turvataan esitutkinnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja kun rikos ei liity virkatehtävän suorittamiseen
Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä voi syyttäjä silti toimia tutkinnanjohtajana. Syyttäjä on tutkinnanjohtajana kun asian vakavuus tai laatu sitä edellyttää. Päätöksen siitä, onko asia laadultaan ja vakavuudeltaan merkittävä tekee syyttäjä.
Myös muissa tapauksissa johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista.
Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Näin ollen poliisimiehen syyllistyessä esim. sakolla käsiteltävään liikennerikokseen, ei syyttäjä toimi tutkinnanjohtajana. Ongelmaa ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ilmene, koska yksinkertaisen ja selvän asian tutkinta tehdä suppeassa esitutkinnassa, joka tehdään pääsääntöisestikin ilman tutkinnanjohtajaa.
Syyttäjällä samat toimivaltuuden kuin tutkinnanjohtajalla normaalitilanteissa
Tutkinnanjohtajana toimiessaan syyttäjällä on tuossa tehtävässään samat toimivaltuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä.
Poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos tutkitaan aina muussa kuin hänen toimipaikkansa poliisiyksikössä, jos asiaa ei käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Muutenkin rikoksen tutkiva poliisiyksikkö tulee tarvittaessa määrätä niin, ettei luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen vaarannu.
Nopeaa apua lakiasioihin.
