Syyttömyysolettama tarkoittaa menettelyllistä lähtökohtaa, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen.
Syyttömyysolettaman merkitys on esitutkintavaiheessa korostunutta. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että esitutkintavaiheessa on kaikista hatarimmat tiedot siitä mitä on tapahtunut. Henkilöiden osallisuuden tai tapahtumienkulut voivat olla suurelta osin hämärän peitossa.
Syyttömyysolettama perustuu kv-sopimuksiin
Olettama lähtee syyttömän suojaamisen periaatteesta. Tämä on ilmaistu mm. YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja monissa muissa ihmisoikeussopimuksissa (ainakin KP-sopimus ja SEU). Syyttömyysolettama velvoittaa viranomaisia objektiivisuuteen. Objektiviteetti tarkoittaa käytännössä mm. asiallista ja inhimillistä kohtelua henkilön asemasta riippumatta.
Syytevaiheeseen syyttömyysolettaman vaikutus ulottuu mm. siten, että syyttäjällä on todistustaakka. Rikoksesta epäillyn tai syytetyn ei tarvitse todistaa omaa syyttömyyttään, vaan syyttäjän on todistettava tekijän syyllisyys.
Viime kädessä tuomioistuimen tehtävä on ottaa kantaa siihen, osittaako esitetty näyttö syytetyn tekoon syylliseksi vai ei.
Nopeaa apua lakiasioihin.
