Suomalaisen aviovarallisuusjärjestelmän mukaisen yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus, toisin sanoen avio-oikeuden kattama omaisuus, määritetään avioeroa koskevan asian vireilletulopäivämäärän perusteella. Tällöin puolison avio-oikeus ei koske sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso ansiotyöllään… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »
Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »
Siviilivihkiminen antaa vihkiseremonian osalta useampia vaihtoehtoja ja joustovaraa puolisoiden henkilökohtaisille ratkaisuille. Näin ei ole kirkollisessa toimituksessa, joka toteutetaan aina jumalanpalveluksena. Siviilivihkiminen voidaan toimittaa mikäli avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on… Lue lisää »
Avioliitossa puolisoiden kesken vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, joka taataan avioliittolaissa. Avioliiton myötä puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät siis muutu. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessä, kuuluu hänelle avioliiton solmimisen jälkeenkin.… Lue lisää »
Avioliitto voi olla miehen ja naisen tai samaa sukupuolta olevien välinen yhteiselon muoto, jolle oikeusjärjestyksemme takaa tietyt avioliittolaissa tarkemmin määritellyt oikeusvaikutuksensa. Puolisoilla on avioliiton myötä muun muassa avio-oikeus toistensa omaisuuteen… Lue lisää »
Avioliittoon vihittäessä voidaan toimittaa joko kirkollinen vihkiminen tai vaihtoehtoisesti siviilivihkiminen puolisoiden oman päätöksen mukaan. Kirkollinen vihkiminen toimitetaan evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jolle opetusministeriö on antanut vihkimisoikeuden.… Lue lisää »
Aviovarallisuusjärjestelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa henkilökohtaisesti omiin nimiin hankkiman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Tästä seuraa myös nimiperiaate; puolisoista… Lue lisää »
Avioliittoon vihkiminen on juridinen tapahtuma, joka tapahtuu kahden vihkijän läsnäollessa määrämuotoa noudattaen. Avioliitto solmitaan vihkimällä. Ollakseen pätevä, tulee vihkimisen täyttää tietty muoto ja vihkijällä on oltava kelpoisuus tehtävän suorittamiseen. Avioliittoon vihkiminen… Lue lisää »