Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille.… Lue lisää »
Perunkirjoitusta sanotaan usein vainajan veroilmoitukseksi. Perintöverot määrätäänkin perukirjan perusteella. Siksi perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän velat. Mikäli vainaja on kuollessaan naimisissa tai ositusta ensin kuolleen puolison jälkeen… Lue lisää »
Mikä on perunkirjoitus? Läheisen kuoleman hetkellä tuntuu usein kuormittavalta alkaa selvittää asioita, joihin ei ole mahdollisesti koskaan aikaisemmin törmännyt. Suomessa kuoleman jälkeen on kuitenkin aina tehtävä perunkirjoitus ja se edellyttää… Lue lisää »
Avioehto ja testamentti ovat kaksi erillistä asiakirjaa, joilla kummallakin on omat tehtävänsä. Avioehtosopimuksella sovitaan siitä, kuinka omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken, kun avioliitto päättyy. Testamentilla puolestaan määrätään siitä, kuinka perittävän omaisuus… Lue lisää »
Avioehto voidaan laatia sekä avioeron että kuoleman varalle. Kuoleman varalta voimassa olevalla avioehdolla on merkittävä vaikutus siihen, mitä omaisuutta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesään kuuluu. Sen vuoksi avioehdon sisältö vaikuttaa aivan… Lue lisää »
Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »
Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »
Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa… Lue lisää »