Osingolla tarkoitetaan sitä osuutta osakeyhtiön jakamasta voitosta, johon osakkaalla on oikeus osakkuusasemansa perusteella. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työsuhteessa. Palkan maksamisen edellytys on, että se on korvaus työsuorituksesta. Peitelty osinko taas on osakkuusaseman perusteella saatu etuus, joka saadaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen. Rajanvetoon palkkaverotuksen ja osinkoverotuksen välillä joudutaan myös harkittaessa osakastyöntekijän muuna kuin rahana saamien etuuksien verokohtelua.
Hallituksen esityksen (HE 26/1998) mukaan peitellyn osingon säännöksiä sovellettaessa tulisi lähteä siitä, että palkkakirjanpidossa palkkana käsitellyt tavanomaiset luontoisedut verotetaan palkkana. Tavanomaisia rahapalkan korvaavia luontoisedun muotoja ovat asunto-, ravinto-, auto-, puhelin- ja autotalliedut. Jos osakkaan saamaa etuutta ei ole yhtiön kirjanpidossa käsitelty palkkana eikä siitä ole toimitettu ennakonpidätystä, osakkaan on oikeuskäytännön mukaan yleensä katsottu saaneen etuuden osakkuusasemansa perusteella peiteltynä osinkona.
Oikeuskäytännössä (KHO:1987-B-598) peitelty osingonjako on tapahtunut tilanteessa, jossa jossa henkilö myi yksityisliikkeensä osakeyhtiölle. Henkilö omisti tämän osakeyhtiön osakkeiden enemmistön. Osakeyhtiö maksoi henkilölle eläkettä,vaikka tämä ei ollut koskaan ollut työsuhteessa yhtiöön. Näin ollen, eläkettä pidettiin peiteltynä osingonjakona.
Peitellystä osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Peitelty osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista ansiotuloa, jos peitelty osinko on saatu ulkomaiselta yhteisöltä. Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa, on osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.
Lähde §: laki verotusmenettelystä, tuloverolaki
Suomen Juristit Oy
30.11.2016
(Päivitetty 9.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
