Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka on käytettävä kyseisten velkojen maksuun. Silloin, kun velallinen ei enää pysty vastaamaan veloistaan, voidaan hänet asettaa konkurssiin. Velallisella voidaan tarkoittaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää, yritystä tai yhteisöä.
Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta, velallisen tai velkojen kirjallisen konkurssi hakemuksen perusteella. Konkurssi hakemus on toimitettava kirjallisesti ja se tulee sisältää konkurssilaissa edellytetyt tiedot (7:5§). Yritysten ja yhteisöjen konkurssiin asettamisesta päättää se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä velallisen taloudellista toimintaa pääasiallisesti hoidetaan.
Konkurssin alkaminen
Konkurssihakemus toimii muodollisesti konkurssin ensimmäisenä vaiheena, joka aloittaa monivaiheisen prosessin. Pääsääntöisesti konkurssi katsotaan alkaneeksi, kun tuomioistuin antaa päätöksen velallisen asettamisesta konkurssiin. Konkurssin alkaessa, velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan.
Tämän jälkeen velallinen ei voi enää itse päättää tai määrätä omaisuudestaan, vaan omaisuuden hoitamisesta ja myymisestä vastaa pesänhoitaja. Tuomioistuimen tehtävä on määrätä myös pesänhoitaja.
saatavat ja velkavastuu
Konkurssisaatavan ratkaiseva ajankohta on konkurssin alkaminen, eli toisin sanoen tuomioistuimen päätös velallisen asettamisesta konkurssiin. Mikäli rahavelka tai muu saatava on syntynyt ennen konkurssin alkamista, kutsutaan tällöin velallisen saatavaa konkurssisaatavaksi. Konkurssisaatavista velkojalla ei tarvitse olla ulosottoperustetta. Puolestaan jos saatava on syntynyt konkurssin alkamisen jälkeen, kyseessä on massavelka. Tällöin velallisena on konkurssipesä.
Velkavastuulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi perintökaaren mukaista perillisten velkavastuuta. Lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat vastaavat vainajan veloista vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Osakas voi kuitenkin joutua myös henkilökohtaiseen velkavastuuseen, joka tarkoittaa, että velkojalla on oikeus vaatia saatavalleen suoritusta pesän osakkaalta. Tällainen tilanne voi tulla eteen, mikäli osakkaat eivät toimi perintökaaren edellyttämällä tavalla.
Velallisyhtiöissä yhtiön osakas voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen Huomioitavaa on, että velallisella säilyy velkavastuu myös konkurssin jälkeen. Näin velallinen ei siis suoraan vapaudu vastaamasta sellaisista konkurssisaatavista, joille ei kerry täyttä suoritusta konkurssissa.
Konkurssin hakeminen velallisen ja velkojan näkökulmasta
Jotta konkurssia on mahdollista hakea, tulee konkurssilaista löytyä jokin konkurssiin asettamiseen oikeuttava peruste. Yleisimmin käytettyjä hakuperusteita ovat tulokseton ulosmittausyritys, velkojen laiminlöynti sekä velallisen maksukyvyttömyys.
Velallisen on mahdollista hakea itse itseään konkurssiin käräjäoikeuden hakemuksella. Mikäli velallinen hakee itseään konkurssiin, ei lain mukaan konkurssin asettamiselle tarvita erityisiä edellytyksiä. Tämän johdosta, velallinen voi niin halutessaan hakea itsensä konkurssiin. Velallisyhtiön puolestaan tulee päättää konkurssiin hakeutumisesta erikseen ja kerättävä konkurssihakemukseen liitteeksi varallisuus- sekä velkaluettelot.
Mikäli puolestaan velkoja hakee velallista konkurssiin (yksityishenkilöä tai yritystä), on velkojan kyettävä osoittamaan, että hänen ja velallisen välillä on riidaton ja selkeä saatava sekä varmistuttava velallisen maksukyvyttömyydestä esimerkiksi varattomuustodistuksen turvin. Tämän lisäksi velkojan on esitettävä konkurssilaissa säädetty konkurssiin asettamisperuste.
Konkurssiasiat saattavat olla juridisesti haastavia ja apua voi tarvita niin velallisen kuin velkojakin. Jotta mahdollinen konkurssihakemus tulee toimitettua oikein tarvittavien liitteiden kera, on suositeltavaa kääntyä asiantuntevan juristin puoleen.
Lähde §: konkurssilaki
Lue lisää konkurssipesän hallinnosta.
Artikkelin kirjoittaja:
Trainee
Suomen Juristit Oy
15.06.2021
Nopeaa apua lakiasioihin.
