Kiinteistörasite on kiinteistön hyväksi perustettu oikeus toiseen kiinteistöön. Oikeuden haltija saa käyttää toisen kiinteistön aluetta oikeuden sallimissa rajoissa. Kiinteistörasitteet eivät ole henkilökohtaisia ja ne säilyvät kiinteistön omistajavaihdoksista riippumatta. Tavallisimpia kiinteistörasitteita ovat tie-, johto- ja autopaikkarasitteet. Niiden perustaminen edellyttää yleensä kiinteistöjen omistajien välistä sopimusta. Perustamisen edellytyksenä on, että rasite on tarpeellinen eikä se aiheuta rasitetulle kiinteistölle tai ympäristölle huomattavaa haittaa.
rasitetoimituksen hakeminen
Rasitetoimitusta voi hakea kiinteistön omistaja. Myös kunta voi olla hakijana, jos kysymyksessä on kunnan hyväksi perustettava rasite. Rasitustoimituksen hakija maksaa toimituskustannukset, mutta myös muiden toimituksesta hyötyvien on osallistuttava kustannuksiin. Jos perustettavasta rasitteesta aiheutuu kiinteistön omistajalle haittaa, on hänellä oikeus saada korvausta siltä, jonka hyväksi rasite perustetaan. Kiinteistörasitteen perustamista haetaan kiinteistörekisterin pitäjältä ja se perustetaan rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Rasite merkitään kiinteistörekisteriin.
Yleensä rasite perustetaan pysyväksi, mutta olosuhteiden muuttuessa sitä voidaan muuttaa. Rasite voidaan myös siirtää kohdistumaan toiseen paikkaan rasitetun kiinteistön alueella. Jos rasitteelle ei ole enää edellytyksiä, se voidaan kokonaan poistaa. Jos muutoksesta aiheutuu rasiteoikeuden haltijalle menetystä, hänellä on oikeus saada korvausta siltä, jolle muutoksesta on hyötyä.
Lue lisää erityisistä oikeuksista.
Lähde §: kiinteistönmuodostamislaki
Suomen Juristit Oy
05.02.2015
(Päivitetty 29.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
