Rakennussuojelun tavoitteena on arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen. Lainsäädännön avulla suojellaan rakennuksia, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Suojelun kohteena voi olla myös rakennuksen osa, kiinteä sisustus tai rakennelma kuten silta tai kaivos.
Rakennussuojelun järjestelmä jakautuu kahtia. Asemakaava-alueella suojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Muilla alueilla suojelussa noudatetaan rakennussuojelulakia. Kirkollisten rakennusten ja valtion omistamien rakennusten suojelusta säädetään erikseen.
Onko suojelukohteen purkaminen mahdollista?
Asemakaava- ja rakennuskieltoalueella rakennussuojelua turvaa purkamislupajärjestelmä. Purkamisluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Myöntäminen edellyttää, että rakennettuun ympäristöön sisältyviä perinne- tai kauneusarvoja ei hävitetä eikä aiheuteta haittaa kaavoitukselle. Suojeltavia rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Muilla alueilla on tehtävä purkamisilmoitus.
Rakennussuojeluasia tulee ELY-keskuksessa vireille sen omasta aloitteesta. Myös rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, maakunnan liitto, kunta tai rekisteröity yhdistys voi tehdä suojeluesityksen. Ennen päätöksen tekoa kohteen haltijalle on annettava tilaisuus lausua mielipiteensä. Myös kuntaa ja museovirastoa on kuultava.
Suojelupäätöksen tekee alueella toimivaltainen ELY-keskus, mutta ympäristöministeriön on vahvistettava se. Päätös sisältää lähes aina rakennuksen purkamiskiellon. Päätöksessä annetaan myös suojelumääräykset, miten suojeltavaa rakennusta tulee hoitaa ja käyttää. ELY-keskuksella, kunnan rakennusvalvontaviranomaisella ja museovirastolla on tietyin edellytyksin oikeus tehdä tarkastuksia suojelukohteeseen. Jos rakennuksen omistajalle aiheutuu suojelun takia huomattavaa haittaa, hänellä on oikeus saada täysi korvaus haitasta ja vahingosta.
Lue lisää muinaismuistoista.
Lähde §: laki rakennusperinnön suojelemisesta
Suomen Juristit Oy
05.02.2015
(Päivitetty 01.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
