Kuntakaavojen eli yleis– ja asemakaavojen laatimisvaiheessa kunta voi määrätä kaava-alueelle rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Niiden tarkoituksena on, että kaava-alue pysyy muuttumattomana suunnittelun ajan eikä kaavan toteuttamiselle aiheudu haittaa. Päätös kiellosta tai rajoituksesta voidaan tehdä, kun kaavan laatiminen on tullut vireille. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus tulevat voimaan, kun niistä on kunnassa asianmukaisesti ilmoitettu.
rakennuskiellon kesto
Asemakaavan laatimisvaiheessa asetettu rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Yleiskaavan kohdalla kiellon voimassaoloaika on enintään viisi vuotta. Jos kaavoitus on kesken, kieltoaikaa voidaan kuitenkin pidentää lain asettamin rajoituksin. Kun kaava on hyväksytty, rakennuskielto on kuitenkin aina voimassa siihen asti, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennuskielto astuu siis voimaan, vaikka laatimisvaiheessa ei olisikaan tehty kieltopäätöstä. Jos asemakaavassa on määrätty sitovasta tonttijaosta, on rakennuskielto voimassa kunnes tontti on muodostettu ja rakennuspaikka on tonttina merkitty tonttirekisteriin.
Jos alue on rakennuskiellossa, rakennuslupaa ei voida myöntää ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeusta. Toimenpiderajoitus edellyttää maisematyöluvan hakemista maisemaa muuttavaan rakennustyöhön. Lupa tarvitaan myös puiden kaatamiseen. Vaikutukseltaan vähäisiin toimenpiteisiin lupaa ei tarvita.
Maakuntakaavan laatimiseen ei liity varsinaista rakennuskieltoa. Maankäytön järjestämisen turvaamiseksi rakentamisrajoituksia voidaan kuitenkin asettaa kaavaehdotuksen vastaiseen rakentamiseen. Rajoitus on voimassa kunnes maakuntakaava on vahvistettu, kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Lue lisää rakennussuojelusta.
Lähde §: maankäyttö- ja rakennuslaki
Suomen Juristit Oy
05.02.2015
(Päivitetty 14.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
