Jätehuollon tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä. Jätehuollolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan jätteistä terveydelle aiheutuvaa haittaa. Jätehuoltolaki koskee jätettä, sen syntymisen ehkäisemistä, jätteen haitallisuuden vähentämistä, jätteen hyödyntämisen edistämistä, roskaantumisen ehkäisemistä ja roskaantuneen alueen puhdistamista.
Jokaisella on yleinen velvollisuus huolehtia kaikessa toiminnassa siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä jätteestä aiheudu haittaa jätehuollon järjestämiselle eikä terveydelle tai ympäristölle. Viranomaisille, toiminnanharjoittajalle, tuotteen valmistajalle ja maahantuojalle on asetettu erityisvelvollisuuksia raaka-aineiden käytölle, jätehuollon keräykselle, kuljetukselle ja kierrätykselle. Pääsääntönä on kuitenkin jätteenhaltijan velvollisuus huolehtia jätehuollon järjestämisestä. Jäte on kierrätettävä aina, kun se on mahdollista.
Kunnan on järjestettävä asumisjätteen kuljetus koko kunnan alueella. Järjestämisvelvollisuus ei koske ongelmajätettä. Jätteenhaltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Näin halutaan varmistaa jätteiden kuljettaminen asianmukaisiin paikkoihin. Velvollisuus koskee myös kesämökkejä, mutta kunta voi päättää ettei järjestettyyn jätteenkuljetukseen tarvitse liittyä. Edellytyksenä on, että jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. Kunta saa periä jätemaksua järjestämänsä jätehuollon kustannusten kattamiseksi.
Lue lisää kestävästä kehityksestä.
Lähde §: jätelaki
Suomen Juristit Oy
05.02.2015
(Päivitetty 14.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
