Avoliitosta puhuttaessa tarkoitetaan parisuhdetta, jossa puolisot asuvat yhteisessä taloudessa, mutta heitä ei ole kuitenkaan vihitty avioliittoon. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa avopuoliso määritellään seuraavasti: ”Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa.” Yhteistaloudessa asuminen tarkoittaa kansanomaisesti sitä, että henkilöt syövät samasta jääkaapista. Jos kahdella henkilöllä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, ei viiden vuoden yhdessä asumista edellytetä.
Parisuhteena avoliitto on vähiten säännelty muoto. Avoliittoa ei ole säännelty ollenkaan avopareille, jotka ovat kokonaan lapsettomia ja jotka avoliiton päättyessä ovat asuneet samassa taloudessa vähemmän kuin viisi vuotta. Avoliiton päättyminen eli niin kutsuttu avoero on säännelty Suomen laissa vasta vuonna 2011 voimaantulleessa laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Omaisuuden erottelu avoerossa
Avioero ja avoero poikkeavat toisistaan niiltä osin, kuinka omaisuus jaetaan parisuhteen päätyttyä. Avopareilla ei ole lain takaamaa samanlaista suojaa kuin esimerkiksi avioliitossa elävillä pareilla. Tämä johtuu siitä, että avioliittoon vihityillä puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avopuolisoille ei sen sijaan synny suoraan oikeutta toisen puolison omaisuuteen avoliiton perusteella. Avoerotilanteissa suurinta lakisääteistä suojaa nauttivat sellaiset avopuolisot, joilla on takana pitkä avoliitto tai heillä on yhteinen lapsi huollettavana.
Kun avoliitto päättyy, on toimitettava toisen avopuolison vaatimuksesta omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelu toimitetaan myös avopuolison perillisen vaatimuksesta, jos avoliitto on päättynyt toisen avopuolison kuolemaan
Avoerossa lähtökohtana on aina, että molemmat avopuolisot pitävät oman omaisuutensa itsellään. Avopuolisoilla saattaa kuitenkin olla myös yhteistä omaisuutta, jolloin kummallakin on oikeus omistamaansa osuuteen siinä suhteessa kun omaisuus on hankittu. Yhteisen omaisuuden omistusosuudet oletetaan yhtä suuriksi ellei toisin voida osoittaa sovituksi.
Omaisuuden erottelussa sovelletaan yhteisomistusolettamaa. Olettama tarkoittaa, että jos omaisuutta eroteltaessa ei käy selville tai ei voida näyttää, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.
Avoliiton päättyminen kuoleman sattuessa
Avopuoliso ei automaattisesti peri puolisoaan ilman testamenttia. Jos avopuolisot haluavat periä toisensa kuoleman sattuessa, heidän tulisi tehdä testamentti toisen puolison hyväksi. Kun avoliitto päättyy kuolemaan, toimitetaan omaisuuden erottelu ja yhteisomistuksen purkaminen.
Ilman testamenttia avopuolison peri hänen perillisensä siten kuin perintökaaressa säädetään. Ensin tulevat rintaperilliset, sitten vanhemmat, sitten sisarukset ja niin edelleen.
Lue lisää avoliitosta ja erosta ja avoliitosta yleisesti.
Nopeaa apua lakiasioihin.