Riita-asiat ovat usein sellaisia, että asianosaiset voisivat sopia riidat keskenäänkin ilman oikeudenkäyntiä. Tällaisessa riidassa on usein kyse esimerkiksi rahasta. Tällaisia asioita kutsutaan dispositiivisiksi, eli tahdonvaltaisiksi riita-asioiksi. Laeissa käytetään nimitystä ”asia, jossa sovinto on sallittu”.

Tahdonvaltaisissa riita-asioissa asianosaiset voivat käyttää sopimisvaltaansa myös oikeudenkäynnissä. He voivat esimerkiksi itse päättää, miten he kantaansa perustelevat, ja mitä todisteita he käyttävät. Tuomioistuimen tulee noudattaa näitä päätöksiä. Tietyissä määrin asianosaiset voivat myös määrätä menettelyn kulusta.

Tahdonvaltaisen riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaiset voivat tehdä sovinnon. He voivat keskenään sopia sovinnon sisällöstä. Oikeudenkäynnissä asianosainen voi myös myöntää vastapuolen tekemän kanteen oikeaksi tai tunnustaa jonkin tosiseikan. Esimerkiksi myöntää, että vastapuolen vaatima rahamäärä on oikea. Tällainen myöntäminen sitoo tuomioistuinta, eli tuomioistuin ei enää tutki myöntämisen tai tunnustamisen oikeellisuutta.

Lue lisää toimivaltaisesta tuomioistuimesta riita-asiassa.

Lähde §: oikeudenkäymiskaari

Suomen Juristit Oy
7.5.2015
(Päivitetty 28.11.2021)