Esittelijä tekee yleisesti päätöksenteossa ratkaisuesityksen esittelyssä. Päätöksentekotapaa käytetään mm. kunnissa, joissa usein kunnanhallituksessa ja lautakunnissa päätöksenteko tapahtuu usein viranhaltijan esittelystä.
Esittelyä päätöksentekomuotona käytetään myös virastoissa, joissa päätöksen tekee loppujen lopuksi esittelijän esittelystä päällikkövirkamies. Tällöin esittelijä valmistelee asian ja esittelee sen päätöksentekijälle tai päätöksentekijöille ratkaisuehdotuksineen. Esittelyjärjestelmässä korostuu asiantuntemus, kun valmistelusta vastaa vain yksi asiasta yleensä hyvin perillä oleva virkamies.
Esittelyn sisältö
Esittelyn täytyy sekä yksilöidä käsiteltävä asia eli selvittää, mistä asiasta on kysymys että selostaa päätöksenteossa huomioon otettavat tosiseikat ja sovellettavat oikeussäännöt.
Esittelyssä tulee myös aina olla perusteltu, yksiselitteinen päätösehdotus, joka varsinaisesti ilmaisee esittelijän kannan, ja josta esittelijä vastaa. Ainoastaan, jos asia on ilmeisesti jätettävä tutkimatta, esittelijän ei ole aihetta ottaa kantaa itse asian ratkaisuun.
Myös esittelijä kantaa vastuuta syntyneestä päätöksestä, sillä perustuslain mukaan hän on päätöksentekijän ohella vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Vain esittelijän päätöksenteon jälkeen ilmoittama ja pöytäkirjattu eriävä mielipide vapauttaa hänet päätökseen liittyvästä virkavastuusta.
Esittely voi kuitenkin olla myös yleistä, lain säännöksiin perustumatonta esittelyä. Tällöin esimerkiksi monijäsenisen toimielimen jäsen voi esitellä epävirallisesti asian. Tällöin hän ei siis ole edellä kuvatussa virkamiesesittelijän asemassa. Jos esittelystä ei ole säännöksiä, asian voi pääpiirteisesti esitellä esimerkiksi toimielimen puheenjohtaja. Jos esittelijä ei ole virkamiesesittelijän asemassa ei hänellä myöskään ole virkavastuuta.
Lue lisää eriävästä mielipiteestä ja virkavastuusta.
Lähde §: hallintolaki, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa
Suomen Juristit Oy
13.12.2016
(Päivitetty 16.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.