Hankintayksikkö voi olla valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen. Se voi olla myös evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai näiden seurakunta. Hankintayksiköitä ovat myös valtion liikelaitokset ja useimmat julkisoikeudelliset laitokset. Kilpailulain tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Hankintayksiköksi voidaan katsoa myös mikä tahansa tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta ensiksi mainituilta hankintayksiköiltä.
Hankintayksikkö pyytää tarjoukset, valitsee ja tekee sopimukset
Hankintayksikön päävelvoite on kilpailuttaa hankinta. Kilpailulakia ei kuitenkaan tarvitse noudattaa hankinnoissa, joiden hinta ilman arvonlisäveroa jää alle 60 000 euron. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo on 150 000 euroa ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa 400 000e. Kansallisten kynnysarvojen tarkka euromäärä on tarkastettava laista ennen päätösten tekemistä. Ajantasaiset kynnysarvot löydät Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
Useinhan hankitayksikkö ei voi tietää hankinnan lopullista hintaa, vaan sen on arvioitava hankinnan hinta ennakolta. Ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Hankintahinnan arvioinnilla on siis merkitystä siinä ylittyykö kansallinen kynnysarvo. Sillä taas on merkitystä siihen onko hankinnassa noudatettava hankintalain säännöksiä.
Keskeinen hankintayksikön tehtävä on tarjouspyynnön laatiminen ja aikanaan hankintasopimuksen solmiminen.
Lue lisää hankinnan kohteesta.
Lähde §: laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
Suomen Juristit Oy
16.12.2016
(Päivitetty 19.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
