Tuotteen hinta on yksi tärkeimmistä kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Toimivien markkinoiden ja kuluttajan edun mukaista on toimiva hintakilpailu. Yrittäjät siis kilpailevat keskenään kuluttajien ostopäätöksistä tuotteiden hinnoilla. Jos yrittäjien välinen kilpailu poistuu, kuluttajahinnat nousevat.

Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa samalla tuotanto tai jakeluportaalla sovitaan tuotteiden hinnasta. Kartelli ei välttämättä koske ainoastaan tuotteita, vaan voi koskea myös palveluita. Kartellilla tarkoitetaan yleisemmin yritysten yhteenliittymää. Yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla.

Ollakseen kielletty kartelli, hinnoista ei tarvitse sopia yksityiskohtaisesti, vaan voidaan esimerkiksi sopia alimmista käytettävistä hinnoista, hintojen vaihteluvälistä, hintasuosituksista tai tehdä muita järjestelyjä, joilla hintataso pyritään vakiinnuttamaan tietylle halutulle tasolle. Sopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai ns. hiljainen. Hintakartellit ovat kiellettyjä riippumatta siitä, perustuvatko ne kirjalliseen tai suulliseen sopimukseen vai hiljaiseen yhteisymmärrykseen. Etenkin tällaisen hiljaisen yhteisymmärryksen toteen näyttäminen on erittäin hankalaa. Hintakartellit voidaan jakaa ostokartelleihin, myyntikartelleihin ja ehtokartelleihin.

Ostokartelli

Ostokartellissa esim. metsäyhtiön voivat sopia puun sisäänostohinnoista. Luonnollisesti tämä vääristää kilpailua, jos potentiaalinen ostajajoukko on mukana kartellissa. Hinnat jäävät alhaisemmaksi, kuin mitä se vapaalla markkinoilla olisi.

Myyntikartelli

Myyntikartellissa  esim. polttoaineyhtiöt sopivat alkavansa myydä dieseliä kahden euron hintaan. Kysymyksessä voi olla myös alhaisimmasta sallitusta hinnasta sopiminen. Hinnat nousevat korkeammaksi, kuin mitä ne vapailla markkinoilla olisivat.

Kartelli on lähes poikkeuksetta kielletty kilpailua rajoittava järjestely. Nykykäsityksen mukaan kartelli johtaa epäterveeseen kilpailuun. Resursseja valuu niille, joille se ei kuulu tai jotka eivät sitä ehkä ansaitsisi. Suomessa kartellin paljastaja säästyy kartellisyytteiltä. Kartelli on myös rakenteena taipuvainen hajoamaan, koska kaikilla kartellissta mukana olevilla on kannuste tuottaa enemmän, koska tämä lisää heidän tuloaa. Lisää tuottaminen taas lisää tarjontaa, mikä jossain vaiheessa pyrkii laskemaan hintaa.

Suomalaisista yrityksistä kartellisakkoja ovat saaneet mm. Kone, UPM-kymmene, Kemira, M-Real, YIT, Skanska ja Outokumpu. Tuoreimman asfalttikartellin oikeudenkäynneissä hintavaikutusten arvioitiin olevan noin +30% luokkaa. Asfalttikartelleissa vahingonkorvauksia vaativat kunnat. Kartellit seuraukset koituvat tätä kautta kaikkien maksettaviksi.

ehtokartelli

Ehtokartelleissa ei sovita suoraan hinnoista vaan siinä sovitaan muista hintaan tai hinnoitteluperusteisiin vaikuttavista seikoista. Ehtokartelleissa voidaan sopia ehdoista, joiden vaikutus hinnoitteluun on välillinen. Esimerkkeinä ovat alennukset, toimitusmaksut, provisiot jne. Ehtokartelleihin voi lukea myös suositusluonteiset hinnoitteluohjeet. Suositusten katsotaan johtavan ennen pitkää yhdenmukaistettuun hinnoitteluun ja sitä kautta suositukset rajoittavat kilpailua. Yleistä hinta- tai kustannustasoa kuvaavien tilastojen julkaiseminen ei ole kuitenkaan kiellettyä.Kartelli on sopimus. Sopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai ns. hiljainen. Hintakartellit ovat kiellettyjä riippumatta siitä, perustuvatko ne kirjalliseen tai suulliseen sopimukseen vai hiljaiseen yhteisymmärrykseen. Etenkin tällaisen hiljaisen yhteisymmärryksen toteen näyttäminen on erittäin hankalaa.


Lue lisää elinkeinonharjoittajien välisistä sopimuksista.

Lähde §: kilpailulaki


Suomen Juristit Oy
20.12.2016
(Päivitetty 19.11.2021)

Nopeaa apua lakiasioihin.