Isyyden selvittämisellä hankitaan sellaisia tietoja, joiden perusteella miehen isyys voidaan vahvistaa tai todentaa. Selvittäminen on äidin kotikunnan lastenvalvojan tehtävä. Isyyden selvityksessä lastenvalvoja hankkii isyyden vahvistamista varten tarpeellisia tietoja äidiltä, sekä muilta henkilöiltä, jotka tietoja voivat antaa.

neuvottelu isyyden selvittämiseksi

Ennen isyyden selvittämisen aloittamista lastenvalvoja järjestää isyyden selvitystä koskevan neuvottelun. Neuvottelu on käynnistettävä viipymättä sen jälkeen, kun lastenvalvoja on saanut tiedon seikasta, jonka vuoksi isyys on selvitettävä. Selvittäminen voidaan myös aloittaa jo ennen lapsen syntymää, jos näytön saaminen isyydestä muutoin vaarantuisi tai siihen on muu erityinen syy.

Neuvottelussa lastenvalvojan on neuvoteltava äidin, 15 vuotta täyttäneen lapsen ja, jos mahdollista, sen miehen kanssa, joka saattaa olla lapsen isä. Joissain tapauksissa neuvotteluun on kutsuttava myös mies, jonka isyys on todettu isyysolettaman nojalla.

Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa isyyden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä isyyden vahvistamisen merkitys ja sen oikeusvaikutukset. Isyyden selvittämisessä äidin ja miehen velvollisuutena on antaa kaikki tarpeelliset tiedot totuudenmukaisina.

isyyden selvittäminen ja isyyden vahvistaminen

Isyyden selvittäminen on keskeytettävä, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaati. Isyyden selvittämisestä on laadittava pöytäkirja. Isyyden tunnustaminen tulee ajankohtaiseksi, kun lastenvalvoja katsoo, että miehen isyys on tullut toteen näytetyksi.

Lastenvalvojan on varattava miehelle tilaisuus tunnustaa isyytensä, jos hän katsoo, että oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tai muun selvityksen valossa voidaan pitää todistettuna, että mies on lapsen isä. Jos mies ei tunnusta isyyttä eikä lapsi ole täyttänyt 18 vuotta, lastenvalvoja ajaa lapsen puolesta kannetta isyyden vahvistamiseksi.

Lue lisää isyyskanteesta.

Lähde §: isyyslaki

Suomen Juristit Oy
22.4.2015
(Päivitetty 2.12.2021)