Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesälle. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä siihen asti, kunnes pesä on selvitetty ja perintö jaettu. Kuolinpesän pankkitilin varojen käyttämisestä on siis lähtökohtaisesti päätettävä yhdessä. Pankki edellyttää yleensä kaikkien osakkaiden yhteistä suostumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki kuolinpesän osakkaat hoitavat pankkiasioita yhdessä tai että asiointia varten esitetään kaikkien osakkaiden antama valtakirja ennen kuin kuolinpesän tililtä voidaan tehdä nostoja tai muita merkittäviä toimenpiteitä.

Laissa on kuitenkin huomioitu tilanteet, joissa jokin toimenpide ei voi odottaa kaikkien osakkaiden tavoittamista tai yhteistä päätöstä. Tällaisia välttämättömiä ja kiireellisiä toimia voidaan siis hoitaa kuolinpesän omaisuuden säilyttämiseksi tai sen velvoitteiden hoitamiseksi, vaikka kaikkia osakkaita ei tavoitettaisi. Käytännössä tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi hautajaiskulut, vuokra, sähkömaksut tai muut välttämättömät laskut. Kiireellisiä toimenpiteitä ei kuitenkaan saa tulkita liian laajasti. Jos asiasta voidaan kohtuudella keskustella kaikkien osakkaiden kanssa, yhteinen päätös on edelleen pääsääntö. Jos kuolinpesän osakkaat ovat erimielisiä tilin käytöstä tai muista pesän asioista, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä.

KUKA HUOLEHTII OMAISUUDESTA HETI KUOLEMAN JÄLKEEN

Heti kuolemantapauksen jälkeen kaikki osakkaat eivät välttämättä ole vielä tiedossa tai mukana hoitamassa pesän asioita. Tällaisissa tilanteissa omaisuudesta huolehtiminen kuuluu sellaisen henkilön vastuulle, joka on asunut vainajan kanssa tai on muuten pystyvä huolehtimaan tämän omaisuudesta. Hänen tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin omaisuuden säilyttämiseksi sekä ilmoittaa kuolemantapauksesta muille osakkaille ilman aiheetonta viivytystä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita oikeutta käyttää kuolinpesän varoja vapaasti, vaan kyse on omaisuuden suojaamisesta ja käytännön asioiden hoitamisesta siihen saakka, kunnes kuolinpesän hallinto järjestyy. Jos kuolinpesän varoja käytetään tai hävitetään perusteettomasti yhden osakkaan toimesta, tämä osakas voi joutua vahingonkorvausvastuuseen kuolinpesää kohtaan. Tällöin hänen voidaan velvoittaa korvaamaan kuolinpesälle aiheuttamansa vahinko tai palauttamaan perusteettomasti käyttämänsä varat.

YHTEINEN PANKKITILI VAINAJAN KANSSA

Monilla puolisoilla on päivittäisessä käytössään yhteinen pankkitili. Lähtökohtaisesti yhteisen tilin varat kuuluvat puolisoille yhtä suurin osuuksin, ellei muuta pystytä osoittamaan. Tämä tarkoittaa, että puolet tilillä olevista varoista katsotaan lesken omaisuudeksi ja puolet vainajan omaisuudeksi. Tällöin vainajan osuus kuuluu kuolinpesälle ja se merkitään perukirjaan.

Avioliittolain mukaan eloonjäänyt puoliso saa hallita omaa omaisuuttaan myös puolison kuoleman jälkeen ennen osituksen toimittamista. Tämän vuoksi leskellä on lähtökohtaisesti oikeus käyttää omaa osuuttaan yhteisen tilin varoista. Vainajan osuus sen sijaan kuuluu kuolinpesälle, eikä sitä voida käyttää ilman kuolinpesän hallintoa koskevien sääntöjen noudattamista. Tämä riippuu kuitenkin tilannekohtaisesti siitä, onko molemmilla puolisoilla ollut oikeus käyttää tilin varoja itsenäisesti vai ainoastaan molempien suostumuksella. Jälkimmäisessä tilanteessa tilin varojen käyttäminen edellyttää toisen puolison kuoltua myös kuolinpesän suostumusta tällaisen tilin käyttöön.

Pankit saattavat jäädyttää yhteisen tilin käyttöoikeuden tai rajoittaa sitä saatuaan tiedon kuolemantapauksesta. Menettelyt vaihtelevat eri pankeissa, joten tilin käytöstä ja sitä koskevista rajoituksista on suositeltavaa olla mahdollisimman nopeasti omaan pankkiin tilanteen selvittämiseksi.

Ole meihin yhteydessä, jos kaipaat oikeudellista apua kuolinpesään tai perintöön liittyvissä asioissa. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
8.6.2026