Kuulemisperiaatteen merkitys korostaa osapuolten tasavertaista prosessuaalista asemaa. Tasavertaisuusperiaate on lähtökohtaisesti prosessilajista riippumaton. Tässä keskitymme kuitenkin vaikutuksiin rikosprosessissa.
Vastapuolten tasavertaisuusperiaatten mukaisesti ketään ei menettelyllisesti saa suosia toisen kustannuksella. Rikosprosessissa jutun kantaja (useimmiten syyttäjä) ja vastaaja ovat usein varsin eriarvoisessa asemassa. Syyttäjällä on takanaan vahva organisaatio sekä yleensä paljon kokemusta vastaavanlaisten rikosjuttujen syyttämisestä. Syyttäjällä on myös koulutuksensa puolesta ammattitaitoa salissa toimimiseen. Vastaaja voi olla vastaajana rikosasiassa ensimmäistä kertaa.
Kuulemisperiaatteen merkitys liitetään yleensä oikeudenkäyntiin
Vastapuolten tasavertaisuusperiaatte onkin rikosprosessissa monilta osin yhteydessä kuulemisperiaatteeseen eli kontradiktoriseen periaatteeseen. Tämän ehdoton oikeusperiaate liittyy prosessin eri vaiheisiin. Esitutkinnassa kuulemisperiaate voi tarkoittaa mm. sitä, että epäilty saa esittää kuulusteltavalle kysymyksiä tai kertoa kantansa loppulausunnossa. Useimmiten periaate liitetään kuitenkin tuomioistuinvaiheeseen ja vastapuolen kuulemiseen.
Tuomioistuin ei saa ratkaista juttua ennen kuin vastapuolella on ollut tilaisuus antaa vastineensa asiassa. Tuomiota ei myöskään voi perustaa sellaiseen oikeudenkäyntiaineistoon, johon asianosaisella ei ole ollut mahdollisuutta vastata tai tulla kuulluksi.
Nopeaa apua lakiasioihin.
