Lainhuudon oikeusvaikutukset? Ratkaiseeko lainhuuto kiinteistön omistusriidan?
Lainhuuto korjaa mahdolliset puutteellisuudet saantoasiakirjoissa. Saantokirjan muotovirheeseen ei saa vedota sen jälkeen, kun saantokirjan perusteella on myönnetty lainhuuto tai lainhuutohakemus on jätetty lepäämään.
Lainhuuto ei sen sijaan estä riitaa paremmasta oikeudesta kiinteistöön tai muusta saannon pätevyydestä kuin saantoasiakirjan muotovirheestä. Omistusoikeus kiinteistöön tai saannon pätevyys voidaan siis lainhuudon estämättä tutkia eri oikeudenkäynnissä.
Myönnetty lainhuuto antaa suojaa kaksoisluovutuksissa. Jos kiinteistö on luovutettu kahdelle, myöhempi saanto saa etusijan, jos sille haetaan lainhuutoa ensiksi vaikka muutoin ensimmäistä saantoa pidettäisiin pätevänä. Edellytyksenä on, ettei luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta (vilpitön mieli). Jos usealle saannolle haetaan lainhuutoa samana päivänä, etusijan saa siinä tapauksessa aikaisin luovutus. Etusijan voi menettää, jos lainhuutoa ei hakemuksen perusteella myönnetä tai jos huudatettu saanto julistetaan pätemättömäksi.
Lainhuuto antaa myös suojan kiinteistön oikeaa omistajaa vastaan, jos kiinteistön luovuttajalla kaupan tai muun saannon tapahtuessa oli lainhuuto kiinteistöön ja luovutuksensaaja oli vilpittömässä mielessä. Kiinteistön saanto on tässä tapauksessa siis pysyvä, vaikkei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja hänen tai hänen edeltäjänsä saannon virheellisyyden vuoksi. Näin ei kuitenkaan ole, jos ostaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ettei myyjä lainhuudostaan huolimatta ole kiinteistön oikea omistaja. Vilpittömän mielen suojaa ei saa se, joka on saanut kiinteistön perintönä, testamentilla taikka osituksessa.
Luovutuksensaaja ei kuitenkaan saa edellä mainittua suojaa kiinteistön oikeaa omistajaa vastaan, jos oikean omistajan luovutuskirja tai tämän puolesta toimineen edustajan valtakirja on väärennetty. Suojaa ei myöskään saa, jos oikean omistajan luovutus on pätemätön sen vuoksi, että hänet on siihen pakotettu törkeää pakko käyttäen tai jos kiinteistön luovuttaja taikka tämän edeltäjä on erehdyksessä merkitty lainhuudon saajaksi tai jos merkintä lainhuudosta ei perustu kirjaamisviranomaisen ratkaisuun.
Kiinteistön oikealla omistajalla, johon nähden kiinteistön saanto jää pysyväksi, on oikeus saada tämän vuoksi aiheutuneesta vahingosta korvaus valtion varoista. Sama oikeus on luovutuksensaajalla, joka menettää oikeutensa kiinteistöön vilpittömästä mielestään huolimatta. Korvauskanne valtiota vastaan on nostettava kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös omistusoikeudesta kiinteistöön on saanut lainvoiman. Valtion varoista korvausta saaneen oikeus vaatia vahingonkorvausta siirtyy valtiolle.
Myönnettu lainhuuto ja kuluva aika antaa lainhuudon saajalle nautintasuojan. Se, joka lainhuudon saatuaan on kymmenen vuoden ajan omistajana hallinnut kiinteistöä, saa pitää kiinteistön, jos hän saantonsa tapahtuessa ei tiennyt eikä hänen pitänyt tietää kiinteistön joutuneen pois oikealta omistajalta. Edellytyksenä on siis lainhuudon saajan vilpitön mieli. Jollei kannetta paremmasta oikeudesta kiinteistöön panna tänä kymmenen vuoden aikana vireille, oikea omistaja menettää oikeutensa vaatia kiinteistö palautetuksi.
Nopeaa apua lakiasioihin.