Lakiosa ja lesken hallintaoikeus
Puolison kuoleman jälkeen leskellä on lakiin (perintökaari) perustuva oikeus pitää jakamattomana hallussaan kuolleen puolison jäämistö. Tämä oikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Lesken hallintaoikeus purkautuu silloin, kun joku perillisistä tai testamentin saajista esittää perinnönjakovaatimuksen. Tällaisen jakovaatimuksen seurauksena pesä tulee jaettavaksi. Sama vaikutus on sillä, että joku rintaperillisistä (lapsista) esittää vaatimuksen saada lakiosansa. Tämä tapaus, lakiosavaatimus, tulee mahdolliseksi silloin, kun lesken hallintaoikeus perustuu hänen hyväkseen tehtyyn hallintaoikeustestamenttiin. Hallintaoikeustestamenttikaan ei saa loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Rintaperillisen on saatava lakiosansa, mikä on puolet perintöosasta, rasitteista, kuten toisen henkilön hallintaoikeudesta vapaana.
Lesken vähimmäissuoja
Leskelle on säädetty kuitenkin niin sanottu vähimmäissuoja, jolla turvataan leskelle oikeus hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa rintaperillisen lakiosavaateesta huolimatta. Tämä lesken oikeus on siis vahvempi kuin perillisen oikeus lakiosaan. Leski saa pitää hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun kuolleen puolison jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon sekä siihen kuuluvan asuntoirtaimiston. Lesken oikeus kuitenkin poistuu, jos hänen omaan omaisuuteensa kuuluu asunto, joka vastaa kokonsa, sijaintinsa, varustetasonsa sekä rakentamistapansa puolesta puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa.
Leski saa suorittaa lakiosan halutessan myös rahana. Siinä tapauksessa, että pesän varat koostuvat pääosin puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta ja sen irtaimistosta, ei lakiosavaadetta voida toteuttaa. Tällöin lakiosan täyttäminen lykkääntyy siihen saakka, kunnes lesken hallintaoikeus päättyy. Käytännössä siis lesken kuolemaan asti.
Nopeaa apua lakiasioihin.