Lakiosan maksaminen

Lakiosan maksaminen

Lakiosan maksaminen on testamentinsaajan tehtävä. Lakiosan maksaminen voidaan tehdä pesän varoilla tai pesän ulkopuolisilla varoilla.

Yleistestamentin saaja on oikeutettu suorittamaan lakiosat rintaperillisille rahana. Testamentinsaajan ei siis tarvitse käyttää lakiosan suorittamiseen juuri sitä omaisuutta, jota hän on testamentin perusteella saanut. Poikkeuksena on tilanne, jossa perittävä on testamentissaan nimenomaisesti kieltänyt maksamasta lakiosat rahana.

Pesän ulkopuolisten varojen käyttö lakiosan maksamisessa on sallittua. Lakiosaperillisen kannalta ei ole merkittävää millä varoilla lakiosa maksetaan, kunhan se tulee maksetuksi. Silloin kun jäämistössä on riittävästi rahavaroja lakiosien suorittamiseksi, maksetaan lakiosat luonnollisesti yleensä jäämistön varoilla.

Testamentin saaja on velvollinen suorittamaan perintöveron jäämistön arvosta, josta lakiosat on vähennetty. Pesän ulkopuolisia varoja käyttämällä maksettu lakiosa herättää kysymyksen sen verotuskohtelusta. Syntyykö velvollisuus maksaa erillisiä veroja? Ei synny. Lakiosa on lakiosaperillisen perintöä eikä verotuskohteluun vaikuta se, että varat sen maksamiseen tulevat muualta kuin pesästä. Lakiosa verotetaan tässäkin tapauksessa normaalisti perintönä ja testamentin saajan kohdalla tarkastellaan hänen saamansa kokonaisetua. Pesän ulkopuolisten varojen käyttö ei vaikuta testamentin saajan edun lopulliseen määrään. Testamentin saajalle määrätään perintövero testamenttisaannosta, josta on vähennetty maksettujen lakiosien arvo. Tilannetta ei siis tulkita siten, että testamentin saaja ostaisi lakiosaperillisten osuuden jäämistövarallisuudesta.

Verottaja tekee kuitenkin verotuspäätöksensä aina kokonaisuuden perusteella. Perintöverotuspäätökseen vaikuttaa kuolinpesän tilanne kokonaisuudessaan. Verotuksen pitää olla tasapuolista ja ennakoitavaa. Perintöverotuspäätökset kannattaa aina tarkistaa ja epäselvissä tilanteissa pyytää verotuksen oikaisua tai valittaa verotuspäätöksestä.