Lapsen vuoroasuminen

Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu erillään asuvien vanhempiensa luona lähestulkoon yhtä paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulisi asua toisen vanhempansa luona vähintään 40% vuodesta.

Vuoroasuminen voi olla lapsen kannalta vaativa ratkaisu, mutta se voi toimia tilanteissa, joissa:

• vanhemmat asuvat niin lähekkäin, ettei lapsen elinpiiri muutu,
• vanhempien välit ovat hyvät, heidän yhteistyönsä toimivaa ja he jakavat vastuun vanhemmuudesta. Vanhemmat ovat yksimielisesti päätyneet vuoroasumiseen miettien ensisijaisesti lapsen etua,
• vanhemmat osaltaan kantavat vastuun lapsen arkisten asioiden hoitamisesta (kuten koulutarvikkeet, vaatteet, harrastusaikataulut),
• lapsi on tarpeeksi kypsä hahmottamaan omaa elämäänsä.

Sen sijaan vuoroasuminen ei yleensä ole lapsen edun mukaista, mikäli:

• lapsi on vasta muutaman vuoden ikäinen, jolloin on tärkeää, ettei hänen lähihoitajansa jatkuvasti vaihdu,
• vanhemmat ovat riitaisia, eivät kykene toimivaan yhteistyöhön, tai vuoroasumisen motiivina on esimerkiksi taloudelliset intressit lapsen edun sijaan,
• vanhemmat asuvat kaukana toisistaan.

Vuoroasumissopimus

Vanhempien tulee vuoroasumissopimuksessa määritellä se, kuinka usein lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle ja miten lapsen asuminen järjestetään lomien aikana. Sopimuksen sisältö on aina tapauskohtainen, ja tilanteesta riippuen lapsi voi vaihtaa vanhemmat luota toiselle esimerkiksi parin päivän, viikon tai kuukauden välein. Vuoroasumissopimukseen voi myös liittää ehtoja vuoroasumisjakson aikana tapahtuvista tapaamisista, jos on lapsen edun mukaista, että hän saa esimerkiksi tavata tai soittaa videopuheluita sen vanhempansa kanssa, jonka luona lapsi ei sillä hetkellä asu.

Sopimusta laatiessa on syytä olla huolellinen, ja se kannattaa tehdä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Ainoastaan tarpeeksi yksityiskohtainen sopimus on täytäntöönpantavissa täytäntöönpanolain nojalla.

virallinen asuinpaikka

Lapsella voi olla vain yksi kotikunta ja siellä oleva virallinen asuinpaikka, vaikka hän asuisi vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsen virallisen asuinpaikan määräytyminen on perheille merkityksellinen asia, sillä vanhempien asuessa erillään, monet yhteiskunnan palvelut ja etuudet suoritetaan sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsen virallinen asuinpaikka on. Arjen kannalta tärkeitä aspekteja ovat erityisesti oikeus asumistukeen, terveydenhoitopalveluihin ja lapsilisään vuoroasumistilanteessa. Myös lakisääteiset julkiset palvelut, kuten lapsen terveydenhuolto, koulu, koulukuljetukset ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinkunnan mukaan.

Lue lisää etävanhemmuudesta.

Lähde §: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, HE 88/2018vp,  Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2007: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus


Suomen Juristit Oy
29.10.2021