Ostajaan on tiettyjä velvollisuuksia liittyen tavaraan ja sen ominaisuuksiin kohdistuvaan tietoihin. Ostaja ei nimittäin saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Se, että ostajan tulee olettaa tienneen virheestä tarkoittaa myös sitä, että ostajan tulisi ennen kauppaa ymmärtää havaitsemansa virheen merkitys. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä kyllä ilmoittaa tavaraa rasittavasta virheestä tai epäkohdasta, mutta ostajan ei voida kohtuudella edellyttää ymmärtävän epäkohdan merkitystä ilman asianmukaista asiantuntemusta. Tällöin ostaja ei voi menettää oikeuttaan vedota virhettä koskeviin säännöksiin.
Tämän mukaisesti ostajan katsotaan hyväksyneen tavara siihen liittyvin virheineen, mikäli hän on sopimusta tehtäessä selvillä tavarassa ilmenevistä puutteista. Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa sopimuksesta tai olosuhteista ilmenee tarkoituksena olleen, että myyjä korjaa kyseiset puutteet ennen tavaran luovuttamista ostajalle.
Ennakkotarkastus
Usein ennen kaupantekoa ostaja tarkastaa tavaran muun muassa havaitakseen siinä olevat virheet ja varmistaakseen, että se vastaa sitä mitä on sovittu. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut tavaran tai ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt noudattaa myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei lähtökohtaisesti saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita. Sama koskee myös tilannetta, jossa ostajan tulisi ennakkotarkastaa näyte, ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä. Ostaja saa kuitenkin vedota tavarassa olevaan virheeseen näissä tapauksissa, jos myyjä on menetellyt kauppoja tehtäessä kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tällainen moitittava menettely voi tulla kyseeseen muun muassa silloin, kun myyjä tahallaan jättää ilmoittamatta ostajalle virheestä, jonka tiesi tavarassa olevan.
Ostajan ei ole pakko suorittaa ennakkotarkastusta, ellei esimerkiksi sopimuksessa ole toisin sovittu. Kuitenkin jos myyjä kehottaa suorittamaan ennakkotarkastuksen ennen kaupantekoa, on ostajan käytännössä pakko tehdä huolellinen ennakkotarkastus. Jos ostaja ylenkatsoo myyjän pyynnön tarkastaa tavara, menettää ostaja oikeutensa vedota kaupanteon jälkeen löytyneeseen, tavarassa olevaan virheeseen, joka olisi ollut ennakkotarkastuksessa havaittavissa. Ostaja voi kuitenkin hyväksyttävällä syyllä jättää ennakkotarkastus suorittamatta myyjän kehotuksesta huolimatta esimerkiksi tilanteissa, joissa tavara sijaitsee toisella paikkakunnalla tai tarkastuksesta aiheutuisi ostajalle kohtuuttomia kustannuksia. Myös jos myyjä suullisesti vakuuttaa ostajalle, että tavarassa ei ole virheen virhettä, ei ostajalla ole ennakkotarkastusvelvollisuutta.
Se kuinka tarkasti ja huolellisesti ostajan tulee ennakkotarkastus tehdä, riippuu tilanteesta ja ostajasta. Huolellisuusvaatimuksiin liittyy esimerkiksi ostajan yleinen asema ja asiantuntijuus tavaraan liittyen: ammattiosaajalta voidaan olettaa havaitsevan huomaamattomammat virheet, kuin yksityishenkilöltä, jolta alan asiantuntemus puuttuu. Normaalissa irtaimen kaupassa ei kuitenkaan yleensä voida lukea ostajan syyksi sitä, ettei hän ole käyttänyt asiantuntijaa apunaan tavaran ennakkotarkastuksessa.
Ostajan tiedot tavarasta kytkeytyvät siis vahvasti mahdolliseen ennakkotarkastukseen ja myyjän tavarasta antamiin tietoihin. Ostajan kannattaa näin ollen tehdä ennakkotarkastus huolella ja kysellä tarkasti myyjältä tavarasta ja sen kunnosta. Myyjän taas kannattaa pyytää ostajaa tarkastamaan tavara, ja kertoa tavarasta oleelliset tiedot ostajalle, vaikkei tämä ymmärtäisikään niitä pyytää esimerkiksi erityisen ammattitaidon puuttumisen vuoksi. Kaupoista olisi aina hyvä tehdä kauppakirja, joissa kerrotaan tarkemmin kaupan kohteena olevasta tavarasta, sen kunnosta ja kaupan ehdoista. Kirjallisen sopimuksen tarve korostuu, mitä arvokkaampi kaupan kohde on.
Lue lisää ”sellaisena kuin se on” -ehdosta.
Lähde §: kauppalaki, HE 93/1986 vp
Suomen Juristit Oy
01.08.2021
Nopeaa apua lakiasioihin.
