Oikaisuvaatimuksella haetaan muutosta kunnanhallituksen ja kunnan lautakuntien päätöksiin. Vaatimus voidaan tehdä, kun ollaan tyytymättömiä johonkin päätökseen. Sillä siis vaaditaan oikaisua päätökseen. Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta myös muiden kunnan toimielinten (esim. johtokunnat) päätöksiin haetaan oikaisua oikaisuvaatimuksella. Näiden toimielinten päätösten kohdalla oikaisuvaatimus on pakollinen esivaihe muutoksenhaulle. Niiden päätöksistä ei siis voi suoraan valittaa kunnallisvalituksella.
Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen. Esimerkiksi kunnanhallituksen päätöksestä tehdään siis kirjallinen oikaisuvaatimus hallitukselle itselleen. Oikeus tehdä oikaisuvaatimus on kaikilla kunnan jäsenillä. Asianosaisella on kuitenkin oikeus tehdä oikaisuvaatimus, vaikkei hän olisikaan kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatu tiedoksi.
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Laillisuusperusteesta on kyse silloin, kun päätös on valittajan mielestä lainvastainen. Päätös voi olla lainvastainen esimerkiksi, jos viranomaisella ei ole lain mukaan ollut oikeutta tehdä sellaista päätöstä. Tarkoituksenmukaisuusperuste tarkoittaa, että päätös on valittajasta asiallisesti väärä. Esimerkiksi jotain määrärahaa koskeva päätös voi valittajasta olla epätarkoituksenmukainen, koska hänen mielestään ko. toimeen olisi pitänyt määrätä päätettyä enemmän tai vähemmän varoja.
Peruste, jolla oikaisua vaaditaan, kirjoitetaan oikaisuvaatimukseen. Siinä kerrotaan myös, miten ja mitä päätöstä halutaan oikaista.
Jos oikaisuvaatimus hyväksytään, päätös kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. Jos vaatimus hylätään, päätös pysyy entisellään. Tällöin oikaisuvaatimuksen tehnyt voi valittaa vielä kunnallisvalituksella hallinto-oikeuteen.
Lue lisää itseoikaisusta hallinnollisessa päätöksenteossa.
Lähde §: hallintolaki
Suomen Juristit Oy
12.5.2015
(Päivitetty 28.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
