Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin sanoen osakkeenomistaja voi menettää enimmillään vain sen summan varallisuutta, jonka hän on osakeyhtiöön sijoittanut.  

Osakeyhtiön mennessä vararikkoon, sen velat maksetaan yhtiön omista varoista ja loppuosa veloista jää vain maksamatta osakeyhtiön ollessa maksukyvytön. Juuri tähän perustuukin osakeyhtiön huima suosio yhtiömuotojen joukossa. Miten kukaan velkoja sitten suostuu asioimaan osakeyhtiön kanssa, kun kuitenkin henkilökohtaiseenkin vastuuseen perustuvia yhtiömuotoja on? Vastaus löytyy osakeyhtiölaissa suuren painoarvon saavasta velkojien suojasta. Ensinnäkin osakeyhtiön vähimmäispääoma, toiseksi tiukahkot kirjanpidolliset velvoitteet ja komanneksi ankarat voitonjakosäännökset pyrkivät pitämään huolen velkojista.  

Osakeyhtiö on sekä oikeuskelpoinen että oikeustoimikelpoinen. Toisin sanoen osakeyhtiö voi omissa nimissään esiintyä esimerkiksi oikeudessa ja sitoutua omistajistaan erillisenä henkilönä esimerkiksi sopimuksiin. Osakeyhtiön oikeudet ja velvollisuudet ovat erilliset sen osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista; niin ikään osakeyhtiön ja sen omistajien varat ovat täydellisesti toisistaan erotetut. Osakkeenomistaja ei siten lähtökohtaisesti ole vastuussa yhtiön sitoumuksista sen enempää kuin yhtiö osakkaansa sitoumuksista.  

Yksityinen ja julkinen osakeyhtiö 

Osakeyhtiö voi olla yksityinen osakeyhtiö taikka julkinen osakeyhtiö. Yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt poikkeavat toisistaan muun muassa niihin sovellettavan vähimmäispääomavaatimuksen osalta, mutta julkista osakeyhtiötä koskee myös eräiltä osin tiumemmat kirjanpidolliset vaatimukset. Näistä syistä johtuen yksityinen osakeyhtiö on ehdottomasti suositumpi yhtiömuoto. Toisaalta julkinen osakeyhtiö tarkoittaa nimenomaan pörssiin listautunutta yhtiötä, joka tuo taas omat haasteensa osakeyhtiön toimintaan, vaikka muista lakisääteisistä julkista osakeyhtiötä koskevista velvoitteista selviäisikin.  

Olennainen lainsäädäntö, jota osakeyhtiön omistajat toiminnassaan tarvitsevat on osakeyhtiölaki. Osakeyhtiölaki koskee yleislakina niin yksityistä kuin julkista osakeyhtiötä. Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit eivät voi olla julkisen kaupankäynnin kohteena milloinkaan, joten kaikki mikä koskee niin sanottua pörssitoimintaa liittyy aina julkisiin osakeyhtiöihin.  

Osakeyhtiö on kenties monipuolisin suomalaisista yhtiömuodoista. Se voi nimittäin olla pörssiin listattu, listaamaton, suuri, pieni ja se voi halutessaan tehdä huomattavasti erilaisia yritysjärjestelyitä, kuten sulautumista, jakautumista, liiketoimintakauppoja sekä helposti kasvattaa tai vähentää omia omistuksiaan toisiin yhtiöihin. Ennen kaikkea osake on lähtökohtaisesti hyvin likvidi, eli helposti rahaksi realisoitavissa oleva hyödyke. Osake on tavallisesti helpompi myydä kuin vaikkapa osuus avoimesta yhtiöstä.  

Erityinen mainitsemisen arvoinen tilanne osakeyhtiössä on niin sanottu yhdenyhtiö. Osakeyhtiön voi siis omistaa kokonaisuudessaan yksikin henkilö. Tällöin toiminta hoituu hieman samaan tapaan kuin toiminimen kanssa, mutta luonnollisesti osakeyhtiölakia noudattaen.  

Lähde §: osakeyhtiölaki

Lue lisää pörssiyhtiöistä.

Suomen Juristit Oy
13.07.2021