Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption hyväksynnän jälkeen side adoptiolapsen biologisiin vanhempiin katkeaa. Heikossa adoptiossa adoptiolapsen perintöoikeudellinen side säilyy, mutta samoin ei ole esimerkiksi kasvattilapsella. Tämä johtuu siitä, että kasvattilapsi eroaa oikeudellisessa mielessä adoptiolapsesta, eikä termiä ”kasvattilapsi” sovi käyttää ristiin adoptio- tai ottolapsen kanssa.

Kasvattilapsi

Adoptiolapsi ja kasvattilapsi oikeudellisina käsitteinä kuvaavat erilaisia oikeussuhteita. Kasvattilapsia on aina ollut, ja erityisesti  viime vuosisadan alussa, vanhempien omalla päätöksellä lapsia saatettiin antaa kasvatettavaksi toiseen perheeseen. Vielä tänäkin päivänä tällainen vapaaehtoinen sijoitus muuhun perheeseen on mahdollista, jos lapsen oma vanhempi ei kykene itse huolehtimaan lapsesta, esimerkiksi  sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta.

Kasvattilapsen oikeudet

Toisin kuin adoptiolapsella, kasvattivanhemman ja -lapsen välillä ei ole yksityisoikeudellista lapsen ja vanhemman suhdetta. Kasvattilapsen huolto sekä holhoustoimilain mukainen edunvalvonta eivät kuulu kasvattivanhemmalle, ellei häntä nimenomaisesti ole määrätty lapsen huoltajaksi.

Kasvattilapsen oikeudellinen asema eroaa adoptiolapsesta myös siltä osin, että biologisilla vanhemmilla on oikeus vaatia lasta takaisin kasvattivanhempien luota tilanteissa, joissa lasta ei ole lastensuojelulain nojalla huostaanotettu ja edelleen sijoitettu. Tällöin kasvattivanhempi joutuu luopumaan kasvattilapsestaan.

Perintöoikeudellinen ero kasvattilapsen ja adoptiolapsen välillä näkyy konkreettisesti siinä, ettei kasvattilapsella ole oikeutta periä kasvattivanhempiaan, elleivät  he ole erikseen laatineet testamenttia hänen hyväkseen.

Ottolapsi ja adoptiolapsi

Ottolapsi (tai adoptiolapsi) on puolestaan lapsi, jonka adoptiovanhempi adoptoi omakseen osaksi perhettä. Oikeudellisesti adoptiolapsi rinnastetaan adoptiovanhempien biologiseen lapseen, mikä tarkoittaa sitä, että adoptiolapsella on täysin samat oikeudet kuin biologisella lapsella. Adoptiolapsi voidaan adoptoida joko Suomesta, ulkomailta tai perheensisäisesti. Erityyppisistä adoptiosta ja niiden prosesseista säädellään adoptiolaissa.

Ottolapsen ja adoptiolapsen oikeudet

Ottolapsen ollessa alaikäinen, siirtyy vanhemmuus biologisilta tai aikaisemmilta vanhemmilta adoptiovanhemmille. Siirron johdosta aikaisempien vanhempien velvollisuudet lakkaavat ja adoptiolapsen side biologisiin vanhempiin katkeaa. Adoptiolapsen ei siis ole enää mahdollista periä omia biologisia vanhempiaan. Tuomioistuin hyväksyy adoption erinäisten selvitysten pohjalta. Voit lukea lisää adoption vahvistamisen edellytyksistä artikkelistamme.

Adoptiolain uudistuttua vuonna 2012 oli selvää, että lapsen edun turvaamista adoptiotilanteissa oli lisättävä. Nykyään laki mahdollistaa aikaisemman vanhemman ja adoptiolapsen välisen yhteydenpidon. Vaikka suhde aikaisempaan vanhempaan pääsääntöisesti katkeaa, on adoptiolapsella oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, jos yhteydenpidon nähdään olevan lapsen edun mukaista. Adoptiolapsella on oikeus saada tietoa omista biologisista vanhemmistaan adoptioprosessin jälkeen, mikäli hän niin toivoo.

Suomen Juristit Oy
23.04.2020