Mitä ovat henkivakuutuskorvaukset?
Vakuutukset voidaan jakaa karkeasti henkilö- ja esinevakuutuksiin. Henkilövakuutusten piiriin kuuluvat mm. vapaaehtoiset henkivakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä eläkevakuutus. Henkilövakuutuksia voidaan myöntää myös erilaisina yhdistelmävakuutuksina. Vakuutuksen kohteena on luonnollinen henkilö (vakuutettu).
Henkivakuutuksen tarkoituksena voi kuolemanvaravakuutuksen ohella olla säästäminen. Säästöhenkivakuutuksen perusteella sovittu vakuutuskorvaus eli säästösumma maksetaan vakuutetun saavutettua sovitun iän. Jos hän sitä ennen kuolee, maksetaan sovittu kuolemantapaussumma.
Eläkevakuutuksia on pakollisia ja vapaaehtoisia. Eläkevakuutusten perusteella maksetut suoritukset ovat yleensä saajansa ansiotuloa ja siten ansiotulona verotettavia, joten ne eivät kuulu perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettuihin vakuutussuorituksiin. Eläkevakuutusten perusteella maksettujen suoritusten verotusta ollaan muuttamassa pääosin pääomatulona verotettavaksi.
Perintö- ja lahjaverolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös esinevakuutuskorvaukset. Jos kyseessä on henkilövakuutuksen ja esinevakuutuksen yhdistelmä, vain henkilövakuutuksen osuutta on tarkasteltava perintö- ja lahjaverolain osoittamalla tavalla.
Vakuutustyyppien ja niiden yhdistelmien kirjavuudesta johtuen voidaan vakuutuskorvauksia maksaa monella eri nimellä. Maksetun korvauksen nimikkeestä ei siten välttämättä voi suoraan päätellä, miten saatua korvausta kohdellaan verotuksessa.
Nopeaa apua lakiasioihin.
