Vakuutussopimuslaissa on annettu ohjeita siitä, kuinka vakuutukseen sisältyviä edunsaajamääräyksiä tulkitaan silloin, kun edunsaajaa ei ole nimeltä mainittu. Tulkintaohjeita on tällöin noudatettava, ellei määräyksestä tai olosuhteista muuta seuraa. Vakuutuksenantaja vastaa siitä, että se maksaa vakuutuskorvauksen oikealle edunsaajalle, eikä verottajan tarvitse asiaa sen kummemmin tutkia. Seuraavassa otetaan esille tärkeimmät edunsaajamääräyksen tulkintasäännöt.
Jos edunsaajaksi on määrätty puoliso, määräys on voimassa sen hyväksi, joka vakuutetun kuollessa oli tämän kanssa naimisissa eikä avioeroasia tällöin ollut vireillä. Jos edunsaajaksi on määrätty lapset, toimitaan perintökaaren mukaan: määräys on voimassa rintaperillisten hyväksi ja korvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.
Jos edunsaajaksi on merkitty puoliso ja lapset, puoliso saa puolet korvauksesta ja rintaperilliset toisen puolen. Leski saa puolet vakuutuskorvauksesta riippumatta siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos puolisoa ei ole, saavat rintaperilliset koko potin, ja jos lapsia ei ole, saa puoliso koko korvaussumman.
Mikäli edunsaajaksi on määrätty omaiset, määräys on voimassa edellä selitetyn puolison ja perintökaaren mukaisten perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin koko vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat korvauksen perintöosuuksiensa suhteessa.
Edunsaajamääräystä perillisten hyväksi voidaan tulkita siten, että se on voimassa kuolinhetken perimyssääntöjen mukaan määräytyvien henkilöiden hyväksi unohtamatta mahdollisia yleistestamentinsaajia.
Nopeaa apua lakiasioihin.
