Ennakkoperinnön verotus

Miten ennakkoperintö verotetaan?

Ennakkoperintöä perittävän elinaikana lahjana verotettaessa ei ennakkoperinnön käsitteellä ole merkitystä. Verotetaan normaalista lahjasta. Ennakkoperintö on saantona lahja. Ennakkoperinnön käsite tulee merkitykselliseksi vasta perittävän kuoltua toimitettavassa perintöverotuksessa ja perinnönjaossa, kun mietitään mikä perittävän antamista lahjoista on ennakkoperintönä otettava huomioon perillisen jako-osuutta määritettäessä.

Perintökaaressa on määritelty, milloin lahja on katsottava ennakkoperinnöksi ja miten se huomioidaan perinnönjaossa. Ennakkoperintösäännösten perimmäinen tarkoitus onkin viimeistään perinnönjaossa korjata perimysprosessin ajallisesta ulottuvuudesta johtuva epätasapaino perillisten välillä.

Teoriassa ei ole mahdollista, että lahja katsottaisiin ennakkoperinnöksi perintöverotuksessa, mutta ei perinnönjaossa. Tämä johtuu siitä, että verosäännöksissä ei ole omaa ennakkoperinnön määritelmää. Pesän varoihin on perintöverotusta toimitettaessa lisättävä lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa. Jos ennakkoperinnöstä on aikanaan maksettu lahjavero, sen määrä vähennetään perintöverosta. Kaksinkertaista veroa ei lahjasta tarvitse maksaa, mutta perintöverotuksen progressioon sillä voi olla vaikutusta.

Teoriassa voi kyllä olla niin, että luovutus, joka verotuksessa katsotaan lahjaksi, ei sitä siviilioikeudellisesti ole. Kuitenkaan ei kyseistä lahjanluonteista luovutusta voi silloin ottaa perintöverotuksessa huomioon, ellei lahjaa ole annettu kolmen vuoden kuluessa ennen perittävän kuolemaa (ns. muu lahja, jota koskee perintöverotuksessa kolmen vuoden sääntö. Esitetty tilanne voi muodostua, koska siviilioikeuden ja vero-oikeuden lahjakäsitteet eivät ole täysin yhteneväiset. Perintöverotuksessa toimitaan perintökaaren mukaan. Mitä ei todellisessa perinnönjaossa voida huomioida, siitä ei myöskään pääsääntöisesti veroteta.