Perunkirjoitus on aina pakko toimittaa

Toisin kuin ositus ja perinnönjako, perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinhetkellään vakituisesti Suomessa asuneen perittävän jälkeen.  Laki ei salli poikkeusta tästä säännöstä edes täysin varattoman ja velattoman henkilön kohdalla. Muualla kuin Suomessa asuneen henkilön jälkeen riittää pelkkä lahjaveroilmoituksen tapainen perintöveroilmoitus Suomessa kuolinhetkellä sijainneesta omaisuudesta.

Miksi perukirja on tärkeä laatia, jos pesää ei heti jaeta?

Perunkirjoitus on alun alkaen ollut ja on edelleen ennen kaikkea jäämistöoikeudellinen velvoite. Perunkirjoitus on toimitettava, jotta vainajan oikeudenomistajat tulisivat luotettavasti selvitettyä ja luetteloitua myöhempiä jäämistötoimia varten. Samoin on tärkeää, että vainajan sekä lesken kuolinhetkinen varallisuus saadaan asianmukaisesti kirjattua muistiin. Sillä joskus saattaa kestää jopa vuosikausia tai vuosikymmeniä ennen kuin jäämistöä ryhdytään jakamaan.

Ennenkaikkea jäämistöoikeudellisia ovat ne syyt, joiden vuoksi myös lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus on merkittävä ja arvostettava ensiksi kuolleen puolison perukirjaan. Lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus ei vaikuta puolisovainaan jäämistön suuruuteen, joten sillä ei ole vaikutusta tämän jälkeisessä perintöverotuksessa.

Ilman lesken avio-oikeudesta vapaan omaisuuden merkitsemistä perukirjaan ei voida luotettavasti osoittaa sitä jakosuhdetta, joka vallitsi ensiksi kuolleen puolison kuollessa. Luotettava selvitys jakosuhteesta oikeuttaa vaatimaan puolittamisperiaatteesta poikkeamista, kun ositus sukuhaarojen välillä lesken kuoltua toimitetaan.

Miksi perunkirjoitus on pakko toimittaa?

Perunkirjoitusta ei voi moittia kuten ositusta ja perinnönjakoa. Perunkirjoituksessa ei tehdä sellaisia perillisen lopulliseen jakoasemaan vaikuttavia sitovia päätöksiä, jotta moiteoikeus olisi tarpeen. Esimerkiksi omaisuuden arvostaminen perukirjassa ei millään tavalla sido myöhemmässä perinnönjaossa. Omaisuuden arvostaminen sinänsä palvelee verottajan ohella myös perillisiä. Perukirjasta nähtävän pesän arvon perusteella voi perillinen arvioida mm. perinnöstä luopumisen mielekkyyttä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Pesän laadun tai muun erityisen syyn perusteella verotoimisto voi kuitenkin myöntää toimittamisajan pidennystä. Laillinen estekään ei oikeuta viivyttämään perunkirjoituksen toimittamista, vaan hakemus perunkirjoitusajan pidentämiseksi tulee tehdä varsinaisen toimittamisajan kuluessa.

Käytännössä pidennystä myönnetään ilman erityisiä syitäkin vaaditut 2-3 kuukautta ja usein varsinkin kesäaikaan asiamiehet sen pesän osakkaan valtuuttamana pyytävätkin. Tosiasiallinen ’erityinen syy’ on tällöin mitä ilmeisimmin asiamiehen edessä oleva loma. Pääasia kuitenkin on, että perunkirjoitus asianmukaisesti toimitetaan ennemmin tai myöhemmin. Lainmukaista perukirjan verotoimistoon jättöaikaa on varattu kuukausi perunkirjoituksen päättymisestä.

Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen perunkirjoituksia toimittava asiamies voisi huoletta viivyttää toimitusta omien tarpeidensa mukaan. Ensinnäkin on muistettava asiakkaan etu ja hänen oikeutensa luotettavaan ja joutuisaan asiantuntijapalveluun. Toiseksi verottajalla on aina mahdollisuus turvautua mm. veronkorotussanktioon.

Asianmukaisesti laaditun perukirjan toimittaminen verotoimistoon on tärkeää siksi, että perukirja asetetaan perintöverotuksen perustaksi. Myös perukirjojen arkistointi on tätä nykyä uskottu verotoimistojen vastuulle. Tätä tehtävää ei ole syytä väheksyä, sillä perukirja on usein ainoa luotettava lähde jopa vuosikymmenten takaisista omistussuhteista puolisoiden välillä.

Lue lisää perukirjan laadinnasta ja perunkirjoituksesta.

Lähde §: perintökaari

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies – OTM
Suomen Juristit Oy
29.03.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.