Perinnön ositus tehdään lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä. Osituksessa leskelle erotetaan lesken omaisuus ja kuolinpesälle erotetaan perinnönjättäjän omaisuus.

Perinnön ositus eli jäämistöositus

Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Osituksessa toteutetaan siis avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Osituksessa enemmän omistavalta puolisolta siirtyy tasinkona omaisuutta vähemmän omistavalle puolisolle siten, että osituksen jälkeen omaisuudet ovat yhtä suuret. Osituksesta on kuitenkin paljon poikkeuksia eikä lopputulos ole aina 50-50.

Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta puhutaan kansanomaisesti toisinaan perinnön osituksena, mutta virallisesti siitä käytetään nimitystä jäämistöositus. Jäämistöositus tulee suoritettavaksi siis vain silloin, kun perinnönjättäjä oli kuollessaan avioliitossa.

Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen toimenpide. Ennen kuin perintö voidaan jakaa, pitää tehdä omaisuuden ositus. Jäämistöosituksessa osapuolina ovat leski ja kuolleen puolison perilliset. Jäämistöosituksen erityispiirteenä on se, ettei lesken tarvits maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille silloin, jos lesken omaisuuden säästö on enemmän kuin kuolleen puolison omaisuuden säästö. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi. Käyttääkseen oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille lesken on vedottava tähän oikeuteensa. Tasinkoetuoikeus ei tule lesken käyttöön automaattisesti, vaan siihen on vedottava. Sen sijaan jos ensiksi kuollut puoliso omisti enemmän kuin leski, tällaista tasinkoetuoikeutta eli oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa ei perillisillä ole.

Ositusta ei tehdä, jos aviopuolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus. Tässä tapauksessa suoritetaan omaisuuden erottelu lesken omaisuuteen ja kuolleen puolison omaisuuteen.

Suomen Juristit Oy
15.06.2021