Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Sopimusjako on ensisijainen ja yleensä nopein, edullisin sekä joustavin tapa jakaa perintö. Sopimusjaossa osakkaat päättävät yhdessä, miten pesän varat jaetaan. Perinnön sopimusjako vaatii kuitenkin osakkaiden yksimielisyyttä. Jos yksi tai useampi osakas vastustaa jakoehdotusta, eikä sovintoon päästä, voidaan siirtyä viralliseen jakomenettelyyn.

PESÄNJAKAJA

Kun osakkaat eivät pääse sopuun, kenellä tahansa kuolinpesän osakkaista on oikeus hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajan tehtävänä on huolehtia, että perinnönjako toimitetaan lain edellyttämällä tavalla. Pesänjakajan hakeminen tapahtuu kirjallisella hakemuksella toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Pesänjakajan voi tarvittaessa hakea samalla hakemuksella kuin pesänselvittäjän (katso eroista näiden välillä lisää täältä). Hakemukseen tulee liittää jäljennös perukirjasta.

Ennen pesänjakajan määräämistä tuomioistuimen on varattava osakkaille mahdollisuus lausua mielipiteensä ehdotetusta pesänjakajasta. Yleensä pesänjakajaksi määrätään perintöoikeuteen perehtynyt lakimies. Pesänjakajalle maksetaan tästä tehtävästä kohtuullinen palkkio kuolinpesän varoista.

Pesänjakajan tulee kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat toimitukseen todistettavasti, esimerkiksi kirjattua kirjettä käyttäen, jotta voidaan varmistua siitä, että osakkaat ovat saaneet tiedon toimituksesta. Pesänjakajan on selvitettävä osakkaiden näkemykset ja pyrittävä löytämään asiassa sovinnollinen ratkaisu ennen varsinaisen jaon toimittamista. Jos osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen, perinnönjako voidaan toteuttaa sovinnon mukaisesti.

TOIMITUSJAKO

Mikäli sovintoon ei päästä tai joku osakkaista jää pois toimituksesta, pesänjakaja voi tehdä toimitusjaon. Toimitusjaossa pesänjakaja toimittaa perinnönjaon omalla päätöksellään lain säännösten mukaisesti eli pesänjakaja päättää omaisuuden jakamisesta osakkaiden puolesta.

Lähtökohtana toimitusjaossa on, että jokainen osakas saa osuuden kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jaossa pyritään huomioimaan eri omaisuuslajit tasapuolisesti. Jos omaisuutta ei voida jakaa fyysisesti osiin, esimerkiksi asunto-osaketta tai kiinteistöä, pyritään omaisuus mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan yhden osakkaan jako-osaan muita omaisuuseriä tasoittamalla.

Joissakin tilanteissa omaisuuden jakaminen ei ole mahdollista eikä kukaan osakkaista halua lunastaa omaisuutta itselleen. Tällöin tuomioistuin voi pesänjakajan esityksestä määrätä omaisuuden myytäväksi. Tarvittaessa määräys voi koskea yksittäisen omaisuuserän sijasta myös koko kuolinpesän omaisuutta.

Jos osakas on tyytymätön pesänjakajan toimittamaan perinnönjakoon, hänellä on oikeus moittia jakoa tuomioistuimessa. Jaon moittiminen tapahtuu nostamalla kanne muita osakkaita vastaan. Tällainen jaonmoittimiskanne on pantava vireille viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perinnönjako on toimitettu. Määräajan umpeuduttua jako jää yleensä pysyväksi eikä sitä voida enää muuttaa.

Voit olla meihin yhteydessä, jos kaipaat neuvoja tai oikeudellista apua perintöön liittyvissä kysymyksissä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
8.6.2026