Mikäli henkilö laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi, katsotaan hänen syyllistyvän salassapitorikokseen.
Rikoksen kannalta merkittävä salassapito- tai vaitiolovelvollisuus voi perustua lakiin, asetukseen tai viranomaisen määräykseen. Tällainen salassapitovelvollisuus voi olla esimerkiksi asianajajalla tai lääkärillä. Sen sijaan sopimukseen perustuvan salassapitovelvollisuuden rikkominen ei siten tule rangaistavaksi salassapitorikoksena.
Tekoon voi syyllistyä salassa pidettävän seikan paljastamisella tai hyödyntämisellä. Salassapitorikos on tahallinen rikos, eli tekijän tulee olla tietoinen että kyseessä on salassa pidettävä tieto, ja menettely on salassapitovelvollisuuden vastaista.
Salassapitorikos on virkasalaisuuden rikkomiseen nähden toissijainen säännös. Jos teko täyttää virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, hänet tuomitaan siitä.
Salassapitorikoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Salassapitorikos on joissain olosuhteissa asianomistajarikos. Mikäli salassapitorikoksen kohteena on yksityisen henkilökohtaisia tai taloudellisia oloja taikka elinkeinoa koskeva seikka, ei virallinen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja itse ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi. Virallinen syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen, mikäli rikoksentekijä rikoksen tehdessään on ollut yleistä posti- tai teletoimintaa harjoittavan laitoksen palveluksessa, taikka erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Lue lisää virkasalaisuuden rikkomisesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 15.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
