Kavalluksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta. Kavalluksen keskeinen ero varkauteen nähden on siinä, että anastuksen kohde on valmiiksi tekijän hallussa. Kavalluksen tekotavat on jaoteltu teko-olosuhteiden mukaan.
Ensinnäkin henkilö voi syyllistyä kavallukseen anastamalla hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta. Irtaimena omaisuutena pidetään myös sähköä tai lämpöä, joka on saatettu taloudellisesti hyväksi käytettävään muotoon. Tekijän hallussa olevina varoina pidetään myös toisen tilillä olevia varoja, jos tekijällä on oikeus siirtää tai nostaa niitä. Tällöin henkilö siis anastaa esimerkiksi hallussaan olevia kassavaroja tai lainaksi saamaansa omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta. Tällöin teon kohteena on löytötavara tai esimerkiksi kaupassa erehdyksessä saatu arvokkaampi tai liika omaisuus.
Lisäksi kavallukseen syyllistyy henkilö, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana. Tätä kutsutaan saatavan kavallukseksi.
Anastamisen yritys on rangaistava ensimmäisen tekotavan osalta. Sen sijaan löytötavaroiden ja muun erehdyksessä haltuun saadun omiaisuuden anastamisen yritys tai saatavan kavalluksen yritys ei tule rangaistavaksi kavalluksen yrityksenä.
syyteoikeus ja rangaistus
Joissain olosuhteissa virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kavalluksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Näin on silloin, mikäli rikoksentekijä asuu yhteistaloudessa asianomistajan kanssa ja rikoksen kohteena on tässä yhteistaloudessa oleva omaisuus; taikka, mikäli rikoksen kohteena on rikoksentekijän puolison, sisaruksen tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevan sukulaisen omaisuus; taikka, mikäli rikoksentekijä on kuolinpesän osakas ja rikoksen kohteena on pesän omaisuus.
Kavalluksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.
Lue lisää petoksesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.05.2015
(Päivitetty 13.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
