Velallisen petokseen voi syyllistyä tietyllä toiminnallaan konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- tai saneerausmenettelyssä. Lisäksi velallisen petokseen voi syyllistyä myös sellaisessa ulosottoviranomaisen menettelyssä, johon ryhdytään ulosoton turvaamiseksi.
Velallisen petoksesta on kyse, mikäli velallinen hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tällaisessa menettelyssä:
- salaa omaisuuttaan, tai
- ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteettoman taikka valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen, tai
- antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, tai
- jättää ilmoittamatta velan.
Velallisen petoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Mikäli velallinen kuitenkin oikaisee erehdyttävän tiedon tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuksen meneillään olevaan menettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa pesäluettelon oikeaksi tai ennen kuin erehdyttävä tieto muuten ehtii vaikuttaa menettelyyn, ei tekoa pidetä velallisen petoksena.
törkeä velallisen petos
Velallisen petos voidaan tuomita törkeänä kahdella eri perusteella. Teko katsotaan törkeäksi, ensinnäkin silloin, kun velallisen petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä. Lisäksi velallisen petos katsotaan törkeäksi silloin, kun velallinen vahvistaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi. Kummassakin tapauksessa törkeä tekomuoto edellyttää lisäksi, että velallisen petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Törkeästä velallisen petoksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Lue lisää velallisen epärehellisyydestä.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 10.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
