Laissa on erillinen säännös lahjuksen ottamisesta kansanedustajana. Kyseessä on lahjuksen ottaminen, mikäli kansanedustaja itselleen tai toiselle
- pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun, taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi; taikka
- ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun oikeudettoman edun, taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen-
Lisäksi tähän rikokseen syyllistyminen edellyttää, että lahjuksen ottaminen liittyy tehtävään kansanedustajana. Kyse on lahjuksen ottamisesta kansanedustajana, kun kansanedustaja lahjusta ottaessaan lupaa toimia kyseisen edun vuoksi tietyllä tavalla edustajantoimessaan jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi.
Kaikki kansanedustajien ottamat lahjukset eivät siten tule tuomituksi tämän säännöksen nojalla. Tapauksessa KKO 2016:39 kansanedusaja A oli myynyt X:lle ja sen läheisyhtiöille tauluja yhteensä noin 31 000 euron ylihinnalla hankkiakseen itselleen vaalirahoitusta. A syyllistyi törkeään lahjukseen ottamiseen.
Lahjuksen ottamisena kansanedustajana ei pidetä lain mukaista vaalirahoitusta, jota pidetään hyväksyttävänä. Vaalirahoituksena annettu oikeudetun etu voi kuitenkin olla lahjus, mikäli vaalirahoituksen tarkoituksena on rikossäännöksen kiertäminen.
Lahjuksen ottamisesta kansanedustajana tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään neljä vuotta.
Lue lisää lahjuksen ottamisesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 10.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.