Mikäli virkamies virkaansa toimittaessaan rikkoo huolimattomuudesta virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, katsotaan hänen syyllistyvän tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen.

Rikokseen syyllistyminen edellyttää, että virkavelvollisuuden rikkominen ei ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Vähäisyyskynnystä ei ole yksiselitteisesti määritelty, vaan sitä on arvioitava tapauskohtaisesti. Vähäisyyttä on kuitenkin käsitelty korkeimmassa oikeudessa useampaan kertaan.

Tapauksessa KKO 2020:78 todettiin, että korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä ilmenee, että vähäisinä ei ole pidetty sellaisia virkavelvollisuuden rikkomisia, jotka ilmentävät tekijässä välinpitämättömyyttä virkavelvollisuuksia kohtaan. Sen sijaan rangaistavina ei pidetty sellaisia yksittäisiä tekoja, jotka jäävät tekijän syyllisyyden asteen kannalta vähäisiksi ja jotka eivät muutoinkaan edellytä rangaistuksen tuomitsemista.

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen on toissijainen säännös. Säännöstä sovelletaan silloin, kun menettely ei tule rangaistavaksi jonkin toisen säännöksen nojalla. Esimerkiksi salassapidettävän asiakirjan tai tiedon käyttäminen huolimattomuudesta omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi tulee tuomittavaksi tuottamuksellisena virkasalaisuuden rikkomisena.

Tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan varoitus tai sakkoa.


Lue lisää esittelijän vastuusta ja eriävästä mielipiteestä.

Lähde §: rikoslaki


Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 10.12.2021)

Nopeaa apua lakiasioihin.