Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus on suhteellisen tunnettu, mutta osittain hankalasti ymmärrettävä rikosnimike. Kunnianloukkauksen arvioinnissa on huomioitava muun muassa tiedon todenperäisyys sekä loukatun henkilön asema.

Kunnianloukkauksen tekotapoja ovat valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, sekä toisen halventaminen muulla tavalla. Kunnianloukkauksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

kunnianaloukkauksen kohde

Kunnianloukkauksen kohteena on aina yksityishenkilö, eikä esimerkiksi yrityksen kunniaa voi lähtökohtaisesti loukata. Kunnianloukkaus voi kuitenkin kohdistua esimerkiksi yrityksen johdossa oleviin ihmisiin, mikäli henkilöt ovat yksilöitävissä loukkauksesta.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

valheellisen tiedon esittäminen

Valheellisen tiedon tai vihjauksen tulee olla sellainen perätön tieto, jonka todenperäisyys voitaisiin ainakin periaatteessa jälkikäteen tarkistaa. Usein kunnianloukkaus perustuu siihen, että tällainen tieto tai vihjaus on esitetty tai levitetty eteenpäin joukkotiedotusvälineissä. Tähän rikokseen syyllistyminen edellyttää tahallisuutta, eikä kyseessä ole kunnianloukkaus, mikäli tekijällä on ollut vahvoja perusteita pitää totena sitä tietoa, jonka hän on esittänyt tai vihjannut.

Lisäksi tällaisen tiedon levittämisen tulee olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Pääsääntöisesti esimerkiksi valheellinen väite rikokseen syyllistymisestä on omiaan aiheuttamaan vahinkoa. Halveksunnan osalta arvioidaan objektiivisesti, onko valheellinen väite omiaan aiheuttamaan halveksuntaa. Kunnianloukkaus ei siis edellytä sitä, että loukattu todellisuudessa kokee vahinkoa tai halveksuntaa.

halventaminen muulla tavalla

Halventamisessa on kyse esimerkiksi loukkaavasta mielipiteestä, arvostelusta tai eleestä. Tapauksessa KKO 2005:137 miesohjastaja oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimittelemällä ravikilpailutilanteessa naisohjastajaa sukupuoleen viittaavalla halventavalla ilmaisulla.

Keskeistä halventaville teoille on, että niiden todenperäisyyden selvittäminen ei ole mahdollista tai mielekästä. Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä sellaista arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Lue lisää yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

Lähde §: rikoslaki

Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 9.12.2021)