Ketä oikeudenkäynnissä on läsnä? Voiko naapurini istua seuraamassa juttua?
Oikeuden kokoonpanon lisäksi rikosoikeudenkäynnissä ovat mukana vastaaja eli syytetty sekä virallinen syyttäjä. Mukana on rikoksesta riippuen asianomistaja eli rikoksen uhri. Oikeudenkäynnin osapuolista käytetään yhteisnimitystä asianosaiset. Oikeudenkäynnissä esiintyy usein myös todistajia.
Myös yleisöä saa paikalla olla. Joskus arkaluontoinen tai salassa pidettävää tietoa sisältävä juttu saatetaan käsitellä suljetuin ovin ilman yleisön pääsyä paikalle. Käsiteltävistä rikosjutuista ja niiden aikatauluista ja vastaajista saa tietoa käräjäoikeuden kansliasta.
Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta. Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen. Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti. Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat. Tuomioistuin joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen. Joskus juttu jätetään tutkimatta esimerkiksi vanhentumisen vuoksi.
Todistajaksi kutsutun on aina tultava oikeuteen, mutta hänen ei tarvitse todistaa lähisukulaistaan vastaan. Todistajan on puhuttava totta eikä hän saa salata tiedossaan olevia asioita. Hänellä on oikeus saada korvausta oikeuteen saapumisesta.
Nopeaa apua lakiasioihin.