Nouto tuomioistuimeen on mahdollista. Noudosta tuomioistuimeen päättää oikeuslaitos, joka pyytää noutoon virka-apua poliisilta. Asianosaisen läsnäolovelvollisuudesta tuomioistuinkäsittelyssä säädetään laissa rikosasioiden oikeudenkäynnissä. Pääsäännön mukaan asianosainen määrätään saapumaan pääkäsittelyyn yleensä henkilökohtaisesti. Valmisteluistuntoon taas… Lue lisää »
Miten saan yhteiselämän lopetetuksi, jos aviopuoliso ei ole suostuvainen muuttamaan? Avioeron yhteydessä voidaan puolison hakemuksesta tuomioistuimen ratkaistavaksi saattaa yhteiselämän lopettaminen ja se, kumpi puolisoista saa toistaiseksi jäädä asumaan perheen yhteiseen… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa… Lue lisää »
Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää… Lue lisää »
Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo… Lue lisää »
Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja,… Lue lisää »
Todisteiden yhteisvaikutusten määrittäminen liittyy tuomioistuimen tekemään näytön arviointiin. Näytön arviointi on usein varsin merkityksellinen jutun lopputuloksen kannalta. Käytännössä todisteiden näyttöarvon punninta ja todisteiden riittävyyden arviointi nivoutuu yhteen, vaikka ne teoriassa… Lue lisää »
Oikeudenkäynnissä kuvaaminen liittyy käsittelyn julkisuuteen. Suulliset käsittelyt ovatkin pääsääntöisesti julkisia. Kuka tahansa voi tulla istuntoon yleisöksi. Käsittelyjulkisuus sisältää kuitenkin yleensä oikeuden olla käsittelyä kuuntelemassa ja oikeuden olla läsnä. Tallentamiseen esim.… Lue lisää »
Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti… Lue lisää »