Takaisinsaantiajalla tarkoitetaan konkurssia edeltävää ajanjaksoa, jonka aikana tehtyjä maksuja voidaan saada takaisin konkurssipesään. Tätä aikaa kutsutaan myös ”kriittiseksi ajaksi”. Jos konkurssivelallinen on tällä ajanjaksolla tehnyt velkojiaan loukkaavia oikeustoimia, ne voidaan tuomioistuimen päätöksellä peräyttää. Oikeustoimen peräyttämisellä tarkoitetaan esimerkiksi konkurssivelallisen suorittaman maksun palauttamista takaisin konkurssipesään. Takaisinsaantiajan tarkoituksena on turvata velkojien yhdenvertaisuus. Ilman takaisinsaannin mahdollisuutta velkoja saattaisi suosia joitain velkojia toisten kustannuksella esimerkiksi maksamalla heille maksuja, ja näin vähentää konkurssipesän varoja.
Takaisinsaantiaika lasketaan taaksepäin määräpäivästä. Määräpäivä on päivä, jona konkurssihakemus tehtiin tuomioistuimelle. Takaisinsaantiaika lasketaan siis juuri konkurssihakemuksen tekopäivästä eikä konkurssiin asettamispäivästä. Esimerkiksi jos konkurssihakemus on tehty 10.3.2015 ja velallinen asetettu konkurssiin 10.4.2015 takaisinsaantiaika lasketaan 10.4.2015 taaksepäin. Takaisinsaantiajan pituus riippuu oikeustoimen laadusta. Esimerkiksi annetun lahjan takaisinsaantiaika on yksi (1) vuosi, kun taas velan maksun tai vakuuden antamisen takaisinsaantiaika on kolme (3) kuukautta.
Tuomioistuimessa voi olla samanaikaisesti vireillä useita konkurssihakemuksia koskien samaa velallista. Tällöin määräpäivänä pidetään päivää, jona ensiksi vireille pantu hakemus tehtiin. Esimerkiksi jos velkoja A on pannut konkurssihakemuksen vireille 10.3.2015 ja velkoja B 15.4.2015 pidetään määräpäivänä A:n hakemuksen tekopäivää, eli 10.3.2015.
Lue lisää takaisinsaannista.
Lähde §: laki takaisinsaannista konkurssipesään
Suomen Juristit Oy
13.5.2015
(Päivitetty 28.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
