Irtain omaisuus eli kansankielellä tavara kattaa juridisesti käytännössä kaiken muun omaisuuden paitsi kiinteistöt. Sen kauppa perustuu lähes aina siihen tietoon, jonka ostaja saa myyjältä ennen kaupantekoa. Jos myyjä antaa tavarasta virheellisiä tietoja tai jättää kertomatta olennaisen asian, kyse voi olla tiedonantovirheestä. Jos myyjä jättää kertomatta olennaisen asian, edellytetään myös että tämä laiminlyönti on vaikuttanut kauppaan, jotta kyseessä olisi tiedonantovirhe. Tällöin ostajalla on yleensä oikeus joko hinnanalennukseen, vahingonkorvaukseen tai kaupan purkuun tilanteesta riippuen.
Tiedonantovirhe koskee sellaisia tietoja, jotka ostajan olisi tullut saada tietää ennen kaupantekoa. Esimerkiksi jos tämä irtain tavara on auto, niin kyse on vääriin tietoihin perustuvasta tiedonantovirheestä, jos auton kokonaismatkamittarin lukemaa on muutettu. Myyjän ei kuitenkaan tarvitse tietää tai kertoa kaikkea tavaraan liittyvää, mutta olennaisia puutteita tai riskejä ei saa pitää salassa tai vääristellä. Esimerkiksi käytetyn auton vikahistoria on sellainen tieto, joka myyjän olisi tullut kertoa ostajalle ennen kaupantekoa.
Yksityishenkilöiden väliseen kauppaan sovelletaan kauppalakia, kun taas yksityishenkilön ostaessa irtaimen tavaran kaupasta sovelletaan kuluttajansuojalakia. Tiedonantovirhettä koskevat kriteerit ovat pääosin näiden lakien osalta samat. Kuluttajansuojalaki kuitenkin suojaa ostajaa enemmän, koska sen säännöistä ei saa poiketa kuluttajan vahingoksi.
Lisäksi sillä on merkitystä, tiesikö myyjä virheestä. Jos tiedonantovirheen muut edellytykset täyttyvät, mutta myyjä ei tiennyt virheestä, se oikeuttaa ostajan yleensä saamaan ainoastaan hinnanalennusta tai saamaan korjatun/uuden tuotteen virheellisen tilalle. Hinnanalennuksen määrä perustuu lähtökohtaisesti tavaran todellisen arvon ja maksetun arvon väliseen eroon. Jos myyjä taas tiesi virheestä ja kyseessä on tiedonantovirhe, niin tämä taas puolestaan oikeuttaa ostajan myös vahingonkorvaukseen ylimääräisistä kustannuksista sekä kaupan purkuun, riippuen virheen laajuudesta.
Ostaja ei voi kuitenkaan vedota tiedonantovirheenä sellaiseen virheeseen, josta hänen olisi pitänyt tietää. Tämä koskee lähinnä sellaisia tilanteita, joissa ostaja olisi voinut havaita tämän tavaran ominaisuuden normaalissa tarkastuksessa ennen kaupantekoa. Lisäksi ostajan täytyy reklamoida havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisen jälkeen, tai muuten hän voi menettää oikeutensa vedota virheeseen. Jos sinulle on annettu väärää tietoa tai tietoja on salattu ostamastasi tuotteesta, voit olla meihin yhteydessä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
13.5.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.