Konkurssi: Omaisuuden määräysvallan menetys konkurssissa

Konkurssin alkamisen vuoksi määräysvalta omaisuudesta siirtyy velalliselta konkurssipesälle, näin ollen velallinen menettää määräysvaltansa konkurssipesän hallintoon. Velallisen määräysvalta poistuu välittömästi, kun konkurssi on asetettu alkavaksi tuomioistuimen päätöksellä. Velallisen omaisuutta ei voida enää tämän jälkeen ulosmitata ja jo aloitetut ulosmittaustoimet raukeavat. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin olemassa joitakin poikkeuksia. Konkurssi vaikuttaa velallisen solmimiin sopimuksiin ja muihin varallisuusoikeuksiin huomattavan paljon. Eräs konkurssin esiin tuoma seikka on, että velallinen osoittaa kykenemättömyyttä vastata sitoumuksista. Tästä syystä on hyvin merkittävää, mitä konkurssin jälkeen tapahtuu sopimussuhteille ja kuka omaisuuden vaihdantaa koskevissa tilanteissa kantaa taloudellisen riskin konkurssista.

Määräysvallan menettäminen tarkoittaa lähinnä sitä, että velallinen ei enää jatkossa ole oikeutettu käyttämään puhevaltaansa konkurssipesän varallisuutta koskevissa asioissa, vaan konkurssivelkojat käyttävät tästä edes päin ylintä puhevaltaa. Asiat, jotka jäävät kuitenkin pesänhoitajan hoidettavaksi ja päätettäväksi, ovat laissa säädetty. Kyseinen järjestely on osaltaan varmistamassa sitä, että konkurssi tuottaa kaikkien velkojien kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen, eikä velallinen pääse toiminnallaan vahingoittamaan velkojia. Velallista on määräysvallan menetyksestä huolimatta kohdeltava asianmukaisen kohtelun periaatteen mukaisesti eikä velallinen näin ollen jää täysin ilman oikeuksia.

Huomioitavaa määräysvallan menetyksessä on ettei velallinen menetä määräysvaltaansa koko omaisuutensa, vaan ainoastaan siihen osaan joka kuuluu konkurssipesän varallisuuteen. Ero tulee siis tehdä velallisen konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ja muun omaisuuden välillä. Pääsääntönä on, että konkurssipesään kuuluu sellainen omaisuus, joka velallisella oli konkurssin alkaessa, tai omaisuus jonka velallinen saa ennen konkurssin päättämistä. Tähän sääntöön poikkeuksen tekee luonnollisen henkilön tekemä konkurssi, jossa konkurssipesään ei sisälly henkilön konkurssin alkamisen jälkeen saama omaisuus tai ansaitsema tulo. Jos luonnollinen henkilö on kuitenkin suorittanut työn ennen konkurssin alkamista ja palkka maksetaan vasta konkurssin alkamisen jälkeen, sisällytetään tämä palkka konkurssipesään. Omaisuus, jota ei voida ulosmitata ei luonnollisesti kuulu konkurssipesään. Ulosmittauskelvottomaksi omaisuudeksi katsomaan muun muassa tavanomainen koti-irtaimisto ja velallisen hallussa oleva sivullisen omaisuus.

Velkojainkuulustelu

Kun velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää samalla ajankohdan velkojainkuulustelulle. Velkojainkuulusteluun on kuukausi aikaa konkurssin alkamisesta. Velkojainkuulustelu voidaan pitää myöhempänäkin ajankohtana, jos konkurssipesän laatu tai laajuus sitä edellyttää. Velkojainkuulustelussa ovat paikalla sekä velallinen että suurimpien saatavien velkojat. Kutsun velkojainkokoukseen toimittaa pesänhoitaja. Jos velallisen varat ja velat ilmentävää luetteloa ei velkojainkuulustelussa ole, niin velkojainkuulustelua voidaan lykätä.

Velkojat, jotka saapuvat kuulusteluun, ilmoittavat saataviensa suuruuden ja laadun sekä tuovat esiin asiakirjat, joille saatavat perustuvat. Velallinen vahvistaa, että pesänkirjoitus on oikea, eikä hän tai kukaan muu hänen tietensä ole siitä mitään pois ottanut, ettei hän tahallansa ole ketään velkojaa salannut ja ettei hän myöskään ole mihinkään toimeen ryhtynyt tai ryhtyä antanut, joka ehkä on jollekin velkojalle vahingoksi.


Lähde §: konkurssilaki

Lue lisää pesänhoitajan kelpoisuudesta konkurssissa.


Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 03.08.2021)

Nopeaa apua lakiasioihin.