Liike-elämässä törmätään liian usein tilanteeseen, jossa yritys on asetettu konkurssiin. Liiketoiminta ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, joka on voinut johtua yleisestä suhdannekehityksestä, omistajista, tuotteista, kilpailijoista tai melkein mistä tahansa. Näissä tilanteissa jotkut velallisista sortuvat piilottelemaan tai hävittämään yrityksen omaisuutta lainvastaisesti. Toiset taas pyrkivät lainkuuliaisesti maksamaan kaiken heidän vastuupiirissään olevan velkansa.
Säilyykö velkojen maksuvelvollisuus konkurssin jälkeen?
Pääsääntö on, että velallinen vastaa ennen konkurssin alkua syntyneestä saatavasta myös sillä omaisuudella, jonka velallinen vastaisuudessa saa, jollei velkojan kanssa ole toisin sovittu. Konkurssi ei siis vapauta veloista. Se on vain menettely velallisen maksukyvyn selvittämiseksi sekä varojen realisoimiseksi ja tilittämiseksi velkojille tasapuolisesti saatavien suuruuden mukaan. Velallinen siis maksaa, kunnes velka on maksettu.
Velallisen palkka- tai eläketuloista ei voida kuitenkaan pidättää kuukausittain enempää kuin ulosottolaissa säädetään. Tällä sääntelyllä on haluttu varmistaa velallisen selviävän välttämättömästä toimeentulostaan velkataakasta huolimatta.
Joillain yrityksillä taloudellinen tilanne voi olla sellainen, että yrityksellä nähdään mahdollisuus selvitä taloudellisesti ja tervehtyä velkaantumisesta ennen kuin konkurssiin asti päädytään, jolloin yritys voi päästä/joutua yrityssaneeraukseen. Yrityssaneeraus on tila ennen konkurssia. Yrityssaneerauksessa luodaan velkojien kannalta järkevä saneerausohjelma, jonka avulla pyritään maksamaan mahdollisimman paljon velallisen velkoja mutta joskus voi käydä niin etteivät kaikki velat millään päädy kuitattavaksi, sillä yrityssaneerauksen päätyttyä loput maksettavat velat ’annetaan anteeksi’. Tällöin maksuvelvollisuus ei säily loppuun asti.
Lähde §: konkurssilaki
Lue lisää konkurssipesän omaisuudesta.
Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 03.08.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
